⏱️ Arvioitu lukuaika: 10 min
Tärkeimmät huomiot
Selvimmät merkit ovat, ettei koira enää reagoi nimeensä tai puhuttuihin käskyihin, nukkuu oven soiton läpi ja säpsähtää, kun sitä kosketetaan takaapäin.
Tee ääni takaapäin näkymättömissä, esimerkiksi vinkuvalla lelulla tai avainten kilinällä, kun koira on rento, ja seuraa korvan värähdystä tai pään kääntämistä.
Ikään liittyvä kuulonalenema ilmenee yleensä vähitellen vanhemmalla iällä. Synnynnäinen kuurous on olemassa syntymästä asti, ja se voidaan varmistaa BAER-testillä noin 5–6 viikon iästä alkaen.
Synnynnäinen kuurous liittyy valkoiseen tai merle-väritykseen, ja sitä esiintyy yleisimmin dalmatiankoirilla, bullterriereillä ja australiankarjakoirilla. Vuoden 2020 tutkimuksessa 17,8 % testatuista dalmatiankoirista oli kuuroja toisesta tai molemmista korvista.
BAER-testissä (Brainstem Auditory Evoked Response) mitataan aivorungon sähköistä vastetta korviin toistettuihin napsahduksiin, yksi korva kerrallaan. Sillä voi varmistaa toispuoleisen kuurouden, jonka kotitesti yleensä jättää huomaamatta.
Kuulosuojaimet eivät palauta kuuloa, eivätkä ne vaikuta ikään liittyvään tai synnynnäiseen kuurouteen. Ne vähentävät koiran korviin pääsevää melua kovien tapahtumien aikana, joten ne rajoittavat melulle altistumista.
Ensimmäiset koiran kuulonalenemisen merkit ovat pieniä, ja ne on helppo selittää pois. Koira, joka ennen ryntäsi ovelle jokaisen koputuksen kuullessaan, nukkuu nyt ovikellon läpi tai hätkähtää, kun käsi koskettaa selkää.
Siinä, onko koira jääräpäinen vai eikö se kuule, auttaa ensin reilu kotitesti ja sen jälkeen eläinlääkäri. Osa syistä, kuten korvavaha tai korvatulehdus, on eläinlääkärin hoidettavissa, mutta osa on pysyviä.
BOLLSEN on perheyritys, joka valmistaa kuulonsuojaimia. Koirille tarkoitetut Dog+-kuulosuojaimemme rajoittavat melulle altistumista, mutta ne eivät auta ikään liittyvässä tai perinnöllisessä kuuroudessa.
Mitkä ovat koiran kuulonalenemisen merkit?
Yleisimmät koiran kuulonalenemisen merkit ovat, että koira lakkaa reagoimasta nimeensä tai puhuttuihin käskyihin, nukkuu tuttujen äänten, kuten ovikellon tai avaimen kilahduksen, läpi ja säpsähtää, kun sitä kosketetaan tai lähestytään takaapäin.
- Ei reagoi nimeensä tai suullisiin käskyihin, mutta seuraa edelleen käsimerkkejä.
- Nukkuu ovikellon, koputuksen tai ulko-oveen kääntyvän avaimen läpi.
- Hätkähtää tai kääntyy nopeasti ympäri, kun siihen kosketaan takaapäin tai käsi herättää sen.
- Haukkuu entistä kovempaa tai outoihin aikoihin ilman selvää syytä.
- Ravistelee tai kallistaa päätään tai raapii yhtä korvaa, mikä voi viitata korvaongelmaan eikä kuurouteen.
- Kääntyy väärään suuntaan, kun sitä kutsutaan, mikä on tavallinen vihje vain toisen korvan kuulon heikkenemisestä.
Yksi merkki yksinään kertoo vähän. Kolme tai neljä merkkiä muutaman viikon aikana on hetki tehdä reilu kotitesti ja varata aika eläinlääkärille.
Miten koiran kuulon voi testata kotona?
Koiran kuulon voi testata kotona tekemällä äänen takaapäin ja näkymättömissä, kun koira on hereillä mutta rento. Ääni voi olla vinkuva lelu, avainten kilinä tai pilli. Seuraa korvan värähdystä tai pään kääntämistä.
Kotitestit johtavat omistajaa harhaan useammin kuin luulisi. Koira aistii lattian värähtelyn, taputuksen ilmavirran lähellä päätä, varjot ja toisen koiran reaktion. Seiso paikallasi vähintään kahden metrin päässä, mieluiten matolla, ja pidä muut lemmikit poissa testin ajaksi.
Kotitesti ei myöskään paljasta osittaista kuulonmenetystä. Koira, joka on kuuro toisesta korvasta eli toispuoleisesti kuuro, käyttäytyy kotona yleensä normaalisti, koska toinen korva kuulee suurimman osan äänistä. Sen voi varmistaa vain BAER-testillä eläinlääkärillä.
Mistä koiran kuulonalenema johtuu?
Koiran kuulonalenemisella on kolme pääasiallista pysyvää syytä: melun aiheuttama kuulovaurio, ikään liittyvä kuulonalenema ja synnynnäinen sensorineuraalinen kuurous. Lisäksi on johtumistyyppinen kuulonalenema, jonka aiheuttavat korvavaha tai korvatulehdus ja jota eläinlääkäri voi usein hoitaa. Vain melun aiheuttamaan vaurioon omistaja voi vaikuttaa, koska siihen vaikuttaa kovalle melulle altistuminen.
| Kuulonmenetyksen tyyppi | Milloin se ilmenee | Mitä korvassa tapahtuu | Voiko kuulonsuojaus auttaa? |
|---|---|---|---|
| Johtumistyyppinen (korvavaha, korvatulehdus) | Missä iässä tahansa | Tukos tai tulehdus estää äänen pääsyn sisäkorvaan | Ei, tämä kuuluu eläinlääkärille |
| Melun aiheuttama | Toistuvan tai hyvin kovan melun jälkeen, missä iässä tahansa | Kova ääni vaurioittaa simpukan aistinsoluja | Kyllä, mutta vain rajoittamalla lisäaltistusta |
| Ikään liittyvä | Vanhemmalla iällä, vähitellen | Simpukka ja sen hermosolut rappeutuvat hitaasti | Ei |
| Synnynnäinen | Syntymästä asti, testattavissa 5–6 viikon iästä | Sisäkorvan aistinsolut kuolevat ensimmäisten viikkojen aikana, ja kuurous liittyy valkoiseen väritykseen | Ei |
Melun aiheuttama kuulovaurio
Kova ääni vaurioittaa simpukan herkkiä aistinsoluja, eivätkä ne uusiudu. Alttiimpia ovat koirat, jotka altistuvat toistuvasti kovalle melulle, esimerkiksi metsästys- ja palveluskoirat sekä meluisissa tiloissa pidettävät koirat.
Se, kuinka kova ääni on koiralle liikaa, ratkaisee riskin. Desibelioppaassamme kuinka kova ääni on koiralle liikaa käydään läpi rajat ja arjen äänitasot eläinlääkäripartnerimme avulla, joten tällä sivulla keskitytään vaurion tunnistamiseen.
Työkoirat ja toistuva laukausten ääni
Metsästyskoirat altistuvat melulle enemmän kuin useimmat muut koirat. Metsästyksessä oleva koira kuulee laukauksia läheltä, ja omistaja huomaa muutoksen usein vasta, kun pilli- ja äänikäskyt eivät enää mene perille.
Oppaassamme metsästyskoiran kuulonsuojaus kerrotaan, miten työkoirat totutetaan kuulosuojaimiin ennen metsästyskautta. Laukausten ääntä ei voi vaimentaa kokonaan millään kuulonsuojaimella, mutta kuulosuojain on parempi kuin ei mitään.
Ikään liittyvä kuulonalenema
Ikään liittyvä kuulonalenema on vanhemmilla koirilla yleisin pysyvä kuulonmenetys. Simpukka ja sen hermosolut rappeutuvat hitaasti, joten kuulo heikkenee kuukausien kuluessa ja yleensä molemmista korvista. Kuulonsuojaimet eivät hidasta tai pysäytä tätä muutosta.
Mitkä koirarodut ovat alttiita synnynnäiselle kuurolle?
Synnynnäinen kuurous on yleisintä roduilla, joilla on valkoinen, merle- tai kirjava väritys. Merck Veterinary Manual mainitsee yleisimmin kuuroina dalmatiankoirat, bullterrierit, australiankarjakoirat, catahoulat, englanninkokkerspanielit, parson russell -terrierit ja bostoninterrierit, mutta lista muuttuu ajan myötä. Kuurous on perinnöllistä.
Dalmatiankoira on tutkituin rotu. Vuonna 2020 Journal of Veterinary Internal Medicine -lehdessä julkaistussa brittitutkimuksessa synnynnäistä kuuruutta todettiin 17,8 %:lla testatuista dalmatiankoirista (13,4 % toisesta korvasta ja 4,4 % molemmista). Royal Kennel Club kertoo, että 26 vuoden aineistossa kuurojen koirien osuus laski noin kolmanneksella, ja liittää kehityksen huolelliseen, testeihin perustuvaan jalostukseen.
Mikä on koiran BAER-testi?
BAER-testissä (Brainstem Auditory Evoked Response) mitataan koiran aivorungon sähköistä toimintaa korviin toistettuihin napsahduksiin, yksi korva kerrallaan. Se on luotettavin tapa varmistaa kuurous toisesta tai molemmista korvista, ja pennut voi testata noin 5–6 viikon iästä alkaen.
Alttiiden rotujen kasvattajat testauttavat kokonaisia pentueita ennen kuin pennut lähtevät uusiin koteihin, ja eläinlääkäri voi lähettää aikuisen koiran testiin, jos kotona havaitut merkit viittaavat kuulonmenetykseen.
Milloin kuulomuutosten takia pitää mennä eläinlääkäriin?
Ota yhteys eläinlääkäriin heti, kun koiralla ilmenee kuulonalenemisen merkkejä, ja vielä nopeammin, jos mukana on pään ravistelua, korvan raapimista, hajua tai eritettä tai äkillinen tasapainon muutos. Eläinlääkäri sulkee ensin pois korvavahan ja korvatulehduksen, koska ne molemmat estävät äänen kulun ja ovat usein hoidettavissa.
Merck Veterinary Manualin opas koirien kuurouteen luettelee muut syyt, joita eläinlääkäri harkitsee, kuten vammat ja tietyt lääkkeet, jotka voivat vahingoittaa sisäkorvaa. Älä anna koiralle lääkkeitä tai laita mitään sen korvakäytävään omin päin.
Kuulonmenetys ei ole sama asia kuin melupelko. Kuuro koira voi pysyä rauhallisena ilotulituksen aikana, koska se kuulee siitä vain vähän, kun taas melua pelkäävä koira kuulee äänet selvästi ja läähättää, kävelee edestakaisin tai piiloutuu. Oppaassamme koiran melupelko käsitellään nämä pelon merkit ja se, milloin niihin tarvitaan eläinlääkärin apua.
Voivatko kuulosuojaimet estää koiran kuulon heikkenemisen?
Kuulosuojaimet eivät palauta tai hidasta jo tapahtunutta kuulonmenetystä, eivätkä ne vaikuta ikään liittyvään tai synnynnäiseen kuurouteen. Ne vähentävät koiran korviin pääsevää melua kovien tapahtumien aikana, mikä rajoittaa melulle altistumista koiralla, jolla on vielä suojattavaa kuuloa.
Työkoirille ja ilotulituskauden varalle meidän Dog+-kuulosuojaimemme (SNR 27 dB, koot XS–L, 89,95 €) on suunniteltu tähän tehtävään. Niissä on pehmustetut kupit ja säädettävä panta, ja ne sopivat useimmille koirille. Kuulosuojaimet tulee totuttaa vähitellen ja koiraa on valvottava, kun ne ovat päässä. Lue lisää oppaista toimivatko koiran kuulosuojaimet ja koiran kuulosuojainten koko.
Koiran kuulonalenemisen merkit kehittyvät hitaasti, kunnes niistä muodostuu selvä kuvio. Reilu kotitesti takaapäin ja näkymättömissä on järkevä ensitarkistus, mutta vain eläinlääkäri voi sulkea pois korvavahan tai tulehduksen, ja vain BAER-testi voi varmistaa toispuoleisen kuurouden.
Kuurot koirat voivat elää hyvää elämää käsimerkkien avulla. Koiralla, joka vielä kuulee, kovan melun pitäminen poissa korvista on asia, johon omistaja voi vaikuttaa. Aloita eläinlääkäristä ja suunnittele meluisat päivät hänen löydöstensä mukaan.
