⏱️ Arvioitu lukuaika: 11 min

Tällä sivulla: Yleiskatsaus
Tärkeimmät huomiot
Ei. Misofonialla ei ole omaa koodia ICD-10:ssä, ICD-11:ssä eikä DSM-5:ssä. Kansainvälinen asiantuntijaryhmä sopi sille kuitenkin yhteisen määritelmän vuonna 2022.
Isossa-Britanniassa väestöä edustavasta 772 aikuisen otoksesta 18,4 % ylitti S-Five-kyselyn rajan merkittävälle rasitukselle (Vitoratou ym., PLOS ONE 2023). Vain 13,6 % oli kuullut koko sanan. Luvut ovat brittiaineistoa, ei suomalaista.
Terveyskeskuksesta tai terveysasemalta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta. Lääkäri voi ohjata jatkotutkimuksiin sen mukaan, mitä kerrot ja mitä hyvinvointialueesi palveluihin kuuluu.
Meille ei ole tiedossa misofoniaan erikoistunutta valtakunnallista julkista palvelua. Erikoissairaanhoitoon tarvitaan lääkärin lähete, ja palvelut vaihtelevat hyvinvointialueittain.
Arjen apuvälineeksi lyhyisiin, itse valittuihin hetkiin, ei osaksi hoitopolkua. Korvatulpista on omat oppaansa tällä sivustolla.
Misofoniaa tutkitaan ja siitä kirjoitetaan myös suomalaisessa tutkimuskirjallisuudessa, mutta erillistä diagnoosia sillä ei ole. Se ei ole oma sairautensa kansainvälisissä tautiluokituksissa, eikä lääkäri voi kirjata sitä omalla koodillaan.
Vuoden 2023 brittitutkimuksessa (772 aikuista, Vitoratou ym., PLOS ONE) 18,4 % ylitti S-Five-kyselyn rajan merkittävälle misofoniarasitukselle. Vain 13,6 % otoksesta oli kuullut termin. Suomen väestöstä vastaavaa lukua tässä ei esitetä.
Ota yhteys terveyskeskukseen tai terveysasemaan. Kerro, mitkä äänet häiritsevät, kuinka voimakkaasti reagoit ja mitä se estää sinua tekemästä. Lääkäri voi tarvittaessa ohjata kuulontutkimukseen, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille tai psykologin arvioon.
Mielenterveystalo kertoo yleisesti, mistä apua haetaan, ja Suomen Tinnitusyhdistys käsittelee ääniyliherkkyyttä. Englanniksi vapaata aineistoa julkaisevat yhdysvaltalaiset voittoa tavoittelemattomat soQuiet ja Misophonia Institute.
Onko misofonia tunnustettu sairaus Suomessa? Tutkimuksessa sitä käsitellään, mutta se ei ole oma diagnoosinsa kummassakaan lääkäreiden käyttämässä tautiluokituksessa, minkä vuoksi moni ei tiedä, mihin kääntyä. Misofonialla tarkoitetaan voimakasta tunnereaktiota, kuten vihaa tai inhoa, tiettyihin arkisiin ääniin. Yleisimpiä misofonian laukaisevia ääniä ovat syömisen äänet, nenän ja kurkun äänet sekä toistuva naputus tai napsutus.
Bollsen on yli miljoonan ihmisen luottama kuulonsuojainmerkki. Erillinen sivumme korvatulpat misofoniaan käsittelee arjen apuvälineitä valittuihin meluisiin hetkiin. Tämä artikkeli keskittyy muuhun. Se ei kuvaa eikä suosittele mitään hoitoa, vaan kertoo, mistä apua Suomessa haetaan.
Moni kysyy ensimmäiseksi, onko misofoniaan apua ja kannattaako mennä lääkäriin. Vaisto on oikea: lääkärin vastaanotto on se paikka, josta alla kuvattu reitti alkaa.
Onko misofonia tunnustettu sairaus Suomessa?
Misofoniaa kuvataan ja tutkitaan myös suomalaisessa tutkimuskirjallisuudessa, esimerkiksi Helsingin yliopiston tutkielmassa, joka toteaa, ettei misofoniaa ole vielä määritelty kansainvälisissä diagnoosiluokituksissa. Sillä ei ole omaa koodia ICD-10:ssä, ICD-11:ssä eikä DSM-5:ssä, eli niissä kolmessa luokituksessa, joilla terveysongelmia ja mielenterveyden häiriöitä jäsennetään. Molemmat väitteet pitävät yhtä aikaa paikkansa.
Vuonna 2022 kansainvälinen asiantuntijaryhmä sopi misofonialle yhteisen määritelmän Delphi-tutkimuksessa (Swedo ym., Frontiers in Neuroscience). Se antaa tutkijoille ja lääkäreille yhteisen kuvauksen, jonka varassa työskennellä.
Miksi omaa diagnoosikoodia ei ole?
Uusi koodi tulee tautiluokitukseen vasta pitkän näytön arvioinnin jälkeen, ja misofoniatutkimus on suhteellisen nuorta. Koodin puuttuminen ei tarkoita, että vastaanotolla käännettäisiin ihmisiä pois. Lääkäri kysyy, miten äänet vaikuttavat arkeen, ja juuri sitä tutkimuksessa käytetyt kyselyt mittaavat.
Kuinka yleistä misofonia on?
Paras saatavilla oleva arvio on brittiaineistoa. Vuoden 2023 tutkimuksessa, jonka tekivät King’s College Londonin ja Oxfordin yliopiston tutkijat, 18,4 % Isossa-Britanniassa väestöä edustavasta 772 aikuisen otoksesta (142 henkilöä) ylitti S-Five-kyselyssä rajan merkittävälle misofoniarasitukselle.
Tutkimuksen teki Vitoratou työryhmineen, ja se julkaistiin PLOS ONE -lehdessä maaliskuussa 2023 (18(3): e0282777). Miesten ja naisten välillä ei havaittu merkitsevää eroa. Suomen väestöstä vastaavaa lukua tässä artikkelissa ei esitetä.
Tietoisuus oli selvästi alhaisempi. Vain 13,6 % samasta otoksesta oli kuullut sanan misofonia (Vitoratou ym., 2023). Lääkäri, opettaja tai esihenkilö voi siis kuulla termin ensimmäistä kertaa vasta, kun otat asian puheeksi. Lyhyt kirjallinen kuvaus siitä, mitä tapahtuu ja milloin, helpottaa ensimmäistä keskustelua.

Kenen puoleen käännyt ensin Suomessa?
Useimmille ensimmäinen yhteys on terveyskeskus tai terveysasema. Siellä lääkäri voi keskustella siitä, miten äänet vaikuttavat arkeen, ottaa huomioon mahdolliset kuulo-ongelmat ja tarvittaessa ohjata jatkotutkimuksiin. Alaikäisen vanhemmat voivat aloittaa oppaastamme misofonia nuorilla.
Jos reaktio kuormittaa mieltäsi, Mielenterveystalo kuvaa, että apua psyykkisiin oireisiin haetaan ensin palveluntuottajan arvioon. Palveluntuottajia ovat oman hyvinvointialueen julkinen terveydenhuolto, työterveys, opiskeluterveydenhuolto ja yksityinen terveydenhuolto. Tiedot löytyvät Mielenterveystalon ohjesivulta.
Ennen vastaanottoa kirjoita muistiin, mitkä äänet häiritsevät (esimerkiksi pureskelu, niiskutus tai näppäimistön naputus), missä tilanteissa ne tulevat vastaan, kuinka voimakas reaktio on ja mitä se estää sinua tekemästä. Ota lappu mukaan. Misofonia on vielä vähän tunnettu, joten selkeä kuvaus tekee suuren osan työstä.
Mihin lääkäri voi ohjata?
Lääkäri voi ohjata kuulontutkimukseen tai korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille kuulon ja äänensietokyvyn selvittämiseksi tai psykologin arvioon, jotta reaktion tunnepuoli tulee tarkasteltua. Mikä reitti tarjotaan, riippuu siitä, mitä kerrot, ja hyvinvointialueesi palveluista. Erikoissairaanhoitoon tarvitaan lääkärin lähete.
Kuulontutkimuksessa misofoniaa voidaan erottaa muista äänenherkkyyksistä, sillä yhteen tiettyyn ääneen reagoiminen on eri asia kuin se, että kaikki äänet tuntuvat liian kovilta. Oppaamme misofonia, hyperakusia ja ääniyliherkkyys käy erot läpi tarkemmin. Laajemmasta äänten herkkyydestä kerromme sivulla korvatulpat meluherkkyyteen, joka on arjen valinta meluisiin paikkoihin eikä korvaa tutkimuksia tai lähetettä.
Palvelut järjestetään alueellisesti, joten tarjonta voi poiketa Lapissa ja Uudellamaalla. Odotusajat ja käytännöt vaihtelevat hyvinvointialueittain.
| Reitti | Kenen luona | Mitä siellä tehdään | Miten pääset |
|---|---|---|---|
| Terveyskeskus tai terveysasema | Oman hyvinvointialueen julkinen terveydenhuolto | Keskustelu siitä, miten äänet vaikuttavat arkeen, kuulo-ongelmien huomiointi, jatkotutkimusten harkinta | Ajanvaraus oman alueen tavalla |
| Työterveyshuolto | Työnantajan järjestämä työterveys, jos sellainen on | Lääkärin tai hoitajan vastaanotto; kattavuus riippuu työpaikan sopimuksesta | Kysy työnantajalta tai esihenkilöltä |
| Opiskeluterveydenhuolto | Oppilaitoksen opiskeluterveydenhuolto | Vastaanotto opiskelijoille, ohjaus tarvittaessa eteenpäin | Oman oppilaitoksen kautta |
| Kuulontutkimus tai korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri | Kuulopalvelut | Kuulon ja äänensietokyvyn tutkiminen | Yleensä lääkärin ohjaus; erikoissairaanhoitoon lähete |
| Mielenterveystalo | Suomalainen verkkopalvelu | Yleistä tietoa siitä, milloin ja mistä apua haetaan | Verkossa |
| soQuiet ja Misophonia Institute | Yhdysvaltalaisia voittoa tavoittelemattomia järjestöjä | Vertaistukea (soQuiet), koulutusta ja tutkimusta (Misophonia Institute) | Verkossa, englanniksi |
Mitä ensikäynnillä tapahtuu?
Ensikäynnillä käydään yleensä läpi tausta: mitkä äänet laukaisevat reaktion, milloin se alkoi, kuinka voimakkaita tunteet ovat, kuinka usein niitä tulee ja mitä ne estävät kotona, töissä tai opinnoissa.
Tutkimuksessa reaktion voimakkuutta ja vaikutusta mitataan standardoiduilla kyselyillä, kuten vuoden 2023 brittitutkimuksessa käytetyllä S-Five-kyselyllä. Ne tulkitaan ammattilaisen kanssa, eikä niitä käytetä kotitestinä. Kerromme, mitä kukin asteikko mittaa, oppaassamme misofoniakyselyt selitettyinä.
Joillakin aikuisilla on misofonian lisäksi ADHD tai autismikirjo, ja ammattilainen voi kysyä myös tästä. Päällekkäisyyttä käsittelemme oppaassa misofonia, ADHD ja autismikirjo aikuisilla.
Mistä saa tietoa ja tukea Suomessa ja kansainvälisesti?
Mielenterveystalo on suomalainen verkkopalvelu, joka kertoo yleisesti, milloin ja mistä apua mielenterveyden ongelmiin haetaan. Äänten yliherkkyydestä eli hyperakusiasta kertoo Suomen Tinnitusyhdistyksen sivu. Hyperakusia ei ole sama asia kuin misofonia, mutta sivu auttaa hahmottamaan eroa ja sitä, miten kuuloa kannattaa kohdella.
Kaksi yhdysvaltalaista voittoa tavoittelematonta järjestöä julkaisee myös vapaata aineistoa verkossa. soQuiet tarjoaa vertaistukea ja ilmaisohjelmia, ja Kaliforniassa vuonna 2015 perustettu Misophonia Institute keskittyy koulutukseen ja tutkimukseen. Aineisto on hyvää taustatietoa, mutta suomalaisen kannattaa seurata kotimaisia terveydenhuollon reittejä ja suomalaisia käytäntöjä.
Jos olet jonkun läheinen, kumppani tai työkaveri ja hän reagoi äänille voimakkaasti, voi olla paikallaan lukea, mitä reaktiosta kerrotaan syyllistämättä ketään. Se on lempeä tapa aloittaa.
Voiko misofonia oikeuttaa tukitoimiin työssä tai opinnoissa?
Tässä artikkelissa ei luvata mitään tiettyä oikeutta tai etuutta. Se, mitä työssä tai opinnoissa voidaan järjestää, riippuu yksilöllisestä tilanteesta ja palveluntuottajan arviosta. Ensimmäinen osoite on yleensä työterveyshuolto tai opiskeluterveydenhuolto, jos sinulla on sellainen.
Pyyntö hiljaisemmasta työpisteestä tai lyhyestä tauosta ruokailun laukaisevan äänen ajaksi on pyyntö eikä takuu. Kerro, mikä tilanne vaikeuttaa ja mikä voisi helpottaa, ja kysy, mitä työpaikalla tai oppilaitoksessa on mahdollista sopia.
Mitä arjen keinoja voi käyttää odottaessa?
Odottaessasi lääkärin aikaa tai lähetettä arjen yksinkertaiset keinot, kuten hiljaisemman paikan valinta, taustaäänen kuuntelu tuulettimesta tai radiosta, yhteisten ruokailujen sopiminen perheen kanssa ja korvatulppien käyttö lyhyinä, valittuina hetkinä, voivat tehdä päivän kulusta helpommin suunniteltavan.
Korvatulppien käyttöä harkitseville oppaamme miten valita korvatulpat misofoniaan kertoo istuvuudesta, mukavuudesta ja suojaustasosta. Oppaassa milloin korvatulppia käytetään ja milloin ne otetaan pois käsitellään ajoitusta. Passiivinen korvatulppa tekee huoneesta hiljaisemman, ei äänettömän, joten lähellä oleva ääni tai hälytys kuuluu edelleen.
Käytä korvatulppia vain lyhyissä, valituissa hetkissä ja ota ne pois sen jälkeen. Suomen Tinnitusyhdistys muistuttaa ääniyliherkkyyttä käsittelevällä sivullaan, että turhaa korvatulppien käyttöä normaalielämän tilanteissa tulee välttää. Lopeta käyttö, jos tulpat aiheuttavat kipua tai kutinaa.
Illat kotona ja yhteinen makuuhuone herättävät omia kysymyksiä, joita käsittelemme oppaassa misofonia ja uni, myös siinä, miten kumppanin hengitys mahtuu rauhallisempaan iltarutiiniin.
Misofonialla ei ole omaa koodia, mutta sitä tutkitaan, siitä on kansainvälinen määritelmä ja apua voi hakea ilman diagnoosinimeä. Jos äänet vaikuttavat työhön, ihmissuhteisiin tai lepoon, varaa aika terveyskeskukseen tai terveysasemalle, ota muistiinpanosi mukaan ja kysy, mikä reitti sopii omalla alueellasi.
Jos äänet alkavat tuntua kipeiltä tai huomaat muutoksia kuulossasi, hakeudu lääkäriin viipymättä.