⏱️ Arvioitu lukuaika: 11 min
Tällä sivulla: Yleiskatsaus
Tärkeimmät huomiot
Ei välttämättä. Tutkimuksissa misofoniaa raportoidaan useammin ADHD:ta tai autismikirjoa olevilla aikuisilla, mutta se on erillinen kokemus eikä kummankaan merkki.
Edustavassa brittitutkimuksessa 18,4 % aikuisista ilmoitti misofonian oireita, joista oli merkittävää haittaa (Vitoratou ym., PLOS ONE 2023, n = 772). Luku on Isosta-Britanniasta, ei suomalaista aineistoa.
Misofoniassa reaktion herättävät tietyt äänet, kuten pureskelu, äänenvoimakkuudesta riippumatta. Aistiylikuormitus kertyy melun, valon, kosketuksen ja ihmisvilinän yhteismäärästä ajan myötä.
Kuuloliiton mukaan liiallinen suojaaminen voi pahentaa ääniyliherkkyyden oireita. Käytä korvatulppia valittuun hetkeen, esimerkiksi ateriaan tai työmatkaan, ja ota ne sen jälkeen pois.
Lääkärin vastaanotolta, esimerkiksi terveysasemalta tai työterveydestä. Lääkäri voi tehdä lähetteen tarkempiin tutkimuksiin tai, jos pääasiassa äänet kuormittavat, audiologille.
Tutkimukset raportoivat yhteyden, eivät syy-seuraussuhdetta. Vuoden 2026 tutkimuksessa 492 aikuista misofoniatyyppiset reaktiot olivat selvästi yleisempiä ADHD:ta olevilla kuin vertailuryhmässä (Dwyer ym.), mutta brittiläinen syntymäkohorttitutkimus ei löytänyt samaa yhteyttä. ADHD-arvio alkaa lääkärin vastaanotolta.
Ei. Misofonia on oma kokemuksensa, jota raportoidaan autismikirjon rinnalla odotettua useammin. Vuoden 2026 tutkimuksessa 1 050 autistista aikuista autismipiirteet ennustivat voimakkaampia misofoniapisteitä, ja kuulon ja näön herkkyys yhdisti ilmiöitä (Smit ym.).
Mukava, uudelleenkäytettävä korvatulppa, jonka laitat korviin valittuun hetkeen ja otat pois sen jälkeen, esimerkiksi passiivinen silikonitulppa, jonka SNR on noin 24 dB. Se vaimentaa ääniä, mutta ei tee hiljaiseksi. Oppaamme korvatulppien valinnasta misofoniaan käy läpi istuvuuden, materiaalin ja vaimennusluvun.
Haut misofonia ADHD ja misofonia ja autismi alkavat usein samasta kysymyksestä. Miksi toisen ihmisen syöminen tuntuu niin monesta ADHD:ta tai autismikirjoa olevasta aikuisesta erityisen raskaalta? Tutkimuksissa nämä esiintyvät yhdessä useammin kuin sattuma selittäisi. Kukaan ei ole osoittanut, että toinen aiheuttaisi toisen.
BOLLSEN valmistaa uudelleenkäytettäviä silikonisia kuulonsuojaimia, joihin on luottanut yli 1 000 000 ihmistä. Ne on testattu saksalaisessa laboratoriossa ja itsenäisesti sertifioitu tasolle 24 dB. Tuotepuolesta kerromme sivulla korvatulpat misofoniaan. Tässä pysymme aikuisia koskevassa tutkimuksessa.
Taustaksi: Vitoratou ja työryhmä (PLOS ONE, 2023) havaitsivat brittiläisessä, edustavassa 772 aikuisen otoksessa, että 18,4 % ilmoitti misofonian oireita, joista oli merkittävää haittaa. Luku on Ison-Britannian aineistoa. Misofonia on yleinen riippumatta siitä, onko ADHD tai autismi mukana.
Onko misofonia yhteydessä ADHD:hen aikuisilla?
Aikuisilla tehdyt tutkimukset raportoivat misofoniatyyppisten reaktioiden ja ADHD:n välillä yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta: ADHD ei aiheuta misofoniaa, eikä misofonia ole ADHD:n oire, mutta voimakkaat reaktiot arkiääniin esiintyvät ADHD:ta olevilla aikuisilla useammin kuin vertailuryhmissä.
Selkein tuore näyttö on Dwyerin ja työryhmän tutkimus (Journal of Attention Disorders, 2026). Siinä verrattiin 492 aikuista: 122:lla oli vain ADHD, 130 oli vain autistisia, 141:llä oli molemmat ja 99:llä ei kumpaakaan. Kuuloaistin yliherkkä reagointi, johon misofoniatyyppiset reaktiot kuuluvat, oli ADHD- ja autismiryhmissä selvästi korkeampaa kuin vertailuryhmässä, ja ADHD:n ja autismin ryhmien ero oli pieni.
Klinikkaaineisto viittaa samaan suuntaan, mutta heikommin. Amsterdam UMC:ssa tutkituilla 575 aikuisella, joilla misofonia oli varmistettu (Jager ym., PLOS ONE 2020), ADHD oli kirjattu rinnakkaisdiagnoosiksi, mutta vähemmistöllä, selvästi pakko-oireisten persoonallisuuspiirteiden ja mielialaongelmien jäljessä.
Kuva ei ole yksiselitteinen. Brittiläinen syntymäkohorttitutkimus (Rinaldi ja Simner, 2025) havaitsi, että misofonian myöhemmin kehittäneillä oli lapsena enemmän ahdistusta ja matalaa mielialaa mutta ei enempää ADHD:ta. Eri otokset antavat eri vastauksia, joten ”yhteydessä” on pisin johtopäätös, johon näyttö riittää.
Music SoundPRO
Watersafe+
Life+Life+Music SoundPROWatersafe+Life+Kuuluuko misofonia autismiin vai onko se erillinen ilmiö?
Misofonia on autismista erillinen kokemus, ei sen osa, mutta niitä raportoidaan yhdessä odotettua useammin, ja autismipiirteet, kuten aistiherkkyys, liittyvät aikuisten tutkimuksissa voimakkaampiin reaktioihin laukaiseville äänille.
Suurin aikuisilla tehty tutkimus tähän mennessä, Smitin ja työryhmän (Journal of Autism and Developmental Disorders, 2026), kyseli 1 050 autistiselta aikuiselta Amsterdam Misophonia Scale -kyselyllä (AMISOS-R) ja 28 kysymyksen Autism Spectrum Quotient -lomakkeella. Kohtalaiset tai erittäin voimakkaat misofonian oireet olivat yleisempiä kuin väestössä, ja autismipiirteet ennustivat misofoniapisteitä, vaikka muut tekijät otettiin huomioon. Naiset ja ne, joilla oli useampi diagnoosi, saivat korkeampia pisteitä.
Smitin ryhmä havaitsi myös, että kuulon ja näön herkkyys kytkee ilmiöt toisiinsa. Sussexin yliopiston tutkimus (Rinaldi ym., 2023) lähestyi asiaa toisesta suunnasta: sen 379 misofoniaa kokevalla aikuisella oli verrokkeja enemmän autismipiirteitä, kuten tarkkuutta yksityiskohdissa ja vaikeutta siirtää huomiota.
Misofonialla ei tällä hetkellä ole omaa diagnoosikoodia DSM-5:ssä eikä ICD-11:ssä. Tutkijat kuvaavat sen erilliseksi reaktiotavaksi, joka voi esiintyä autismin, ADHD:n, molempien tai kummankaan kanssa.
Miksi laukaisevat äänet voivat olla yleisempiä ADHD:n ja autismin yhteydessä?
Johtava selitys on yhteinen aistiherkkyys ja erot tarkkaavuuden säätelyssä: jos aivot painottavat tulevaa ääntä enemmän ja huomion siirtäminen pois siitä on vaikeampaa, toistuvaa ääntä, kuten pureskelua tai kynän naksutusta, on vaikeampi sulkea pois.
Dwyerin tutkimus yhdisti kuuloaistin yliherkän reagoinnin keskittymiseen uppoutumiseen, tarkkaamattomuuteen ja valppauteen, ja yliherkkä reagointi taas kulki käsi kädessä ahdistuksen kanssa. Se sopii siihen, mitä monet kuvaavat. Ääni, jota toinen tuskin huomaa, muuttuu huoneen ainoaksi asiaksi.
Nämä ovat kuitenkin kyselytutkimusten korrelaatioita. Moni ADHD:ta tai autismikirjoa oleva aikuinen ei koe pureskelu- tai hengitysääniä lainkaan hankaliksi.
Miten misofonia eroaa aistiylikuormituksesta?
Misofonian laukaisevat tietyt äänet, usein hiljaiset, noin 40–65 dB metrin etäisyydeltä, ja reaktio on voimakas äänenvoimakkuudesta riippumatta. Aistiylikuormitus taas kertyy kaikkien aistien yhteiskuormasta (melu, valo, väkijoukot, kosketus) ja kasvaa ajan ja ärsykkeiden myötä.
Molemmat voivat olla läsnä, joskus samana päivänä. Apu on kuitenkin kummassakin erilaista.
| Misofonia | Aistiylikuormitus | |
|---|---|---|
| Mikä sen laukaisee | Tietyt laukaisevat äänet: pureskelu, hengitys, niiskutus, kurkun selvitys, kynän naksutus, näppäimistön ääni. Katso misofonian yleiset laukaisevat äänet ja mitä korvatulpat niille tekevät. | Kokonaiskuorma usealta aistilta: taustamelu, kirkas tai välkkyvä valo, väkijoukot, kosketus, hajut, jotka kertyvät yhdessä |
| Millä äänenvoimakkuudella | Millä tahansa. Moni laukaisija on noin 40–65 dB metrin päästä, normaalia puhetta hiljaisempi | Kasvaa kokonaisvoimakkuuden ja ärsykkeen keston mukana, ei yhden tietyn äänen mukana |
| Mikä auttaa hetkessä | Etäisyys äänilähteeseen, peiteääni tai korvatulpat valittuun hetkeen, esimerkiksi yhteiseen ateriaan, ja sen jälkeen pois | Kokonaiskuorman pienentäminen: hiljaisempi tila, tauko, himmeämpi valo, vähemmän ihmisiä, suunniteltu palautumisaika |
| Mistä lukea lisää | Misofoniasivumme ja artikkelit laukaisevista äänistä ja ajoituksesta | Meluherkkyyttä käsittelevät artikkelimme ja aihesivumme |
Jos ylikuormitus tuntuu päivästäsi suuremmalta osalta, sivumme korvatulpat meluherkkyyteen käsittelee laajempaa kuvaa, myös sitä, missä korvatulpat auttavat ja missä eivät. Siitä, mihin misofonia loppuu ja hyperakusia tai yleinen meluherkkyys alkaa, kerromme artikkelissa misofonia, hyperakusia ja meluherkkyys.
Mikä auttaa hetkessä: laukaisevat äänet vai kokonaiskuorma?
Aistiylikuormituksessa ympäristö tulee ensin (hiljaisempi huone, lyhyt tauko, vähemmän valoa, vähemmän vaatimuksia). Korvatulpat sopivat misofoniaan tilannekohtaiseksi apuvälineeksi valittuun laukaisevaan hetkeen: ne pidetään korvissa sen hetken ajan ja otetaan sitten pois.
Korvatulpat ovat huono ensimmäinen vastaus koko päivän kestävään ylikuormitukseen. Kuorma tulee usealta aistilta yhtä aikaa, ja yhden aistin sulkeminen tuntikausiksi tuo omat ongelmansa. Kuuloliiton melusivun mukaan kuuloa kannattaa suojata vain silloin, kun melu on voimakasta, ja liiallinen suojaaminen voi pahentaa ääniyliherkkyyden oireita.
Valittu laukaiseva hetki on eri asia. Yhteisellä aterialla, junamatkalla tai 45–90 minuutin työrupeamalla työtoverin vieressä, joka syö työpöydällään, on selvä alku ja loppu. Jos ääni häiritsee yöllä, esimerkiksi kumppanin hengitys sängyssä, artikkelimme misofonia ja uni käsittelee juuri makuuhuonetta. Ajoituksestakin on oma artikkelinsa: milloin korvatulpat laitetaan ja milloin ne otetaan pois.
Tällaisiin hetkiin suosittelemme Life+ -korvatulppaa (passiivinen, SNR 24 dB, uudelleenkäytettävä silikoni). Se on passiivinen korvatulppa, jonka vaimennus on SNR 24 dB (H 24 / M 21 / L 19) ja kasvaa taajuuden mukana. Se vaimentaa ääniä, mutta ei tee hiljaiseksi: 60 dB:n keskustelu kuuluu noin 36–40 dB:n tasolla ja 45 dB:n pureskeluääni noin 21–23 dB:n tasolla. Ääni pysyy kuuluvana yksinkertaisesti siksi, että se oli alun perin kovempi.
Life+ on valmistettu hypoallergeenisesta silikonista, siinä on kartiomainen kaksilamellinen rakenne, joka istuu tasaisesti korvassa, ja yksi pari kestää jopa 100 käyttökertaa. Jos vakiokoot eivät tunnu koskaan sopivilta, tekoälyllä sovitettu Life+ -versio tarjoaa AR KI Tech -korvamittauksen kahdesta valokuvasta, jolloin sama korvatulppa tulee omassa koossasi. Lopeta käyttö, jos tunnet kipua tai kutinaa. Ja jos huomaat tarvitsevasi tulppia koko päivän, on hyvä hetki puhua lääkärin kanssa.
Mistä aikuinen Suomessa saa ADHD- tai autismiarvion?
Suomessa aikuinen aloittaa yleensä lääkärin vastaanotolta, esimerkiksi omalta terveysasemalta tai työterveydestä. Lääkäri voi tehdä lähetteen tarkempiin ADHD- tai autismitutkimuksiin ja, jos pääasiassa arkiäänet huolestuttavat, audiologille.
Autismiliitto neuvoo autismia epäilevää varaamaan lääkärin ajan, valmistautumaan kirjaamalla ylös, miten piirteet näkyvät arjessa, ja pyytämään lähetteen neuropsykiatrisiin tutkimuksiin. Käypä hoito -suosituksen mukaan ADHD voidaan todeta lapsuudessa, nuoruudessa tai aikuisuudessa, ja arvio vaatii yleensä useita tapaamisia. ADHD-liitto kuvaa aikuisen ADHD:n oireita ja tutkimista. Muistiinpanot siitä, mitkä äänet häiritsevät, missä ja kuinka pitkään, auttavat ensimmäisellä käynnillä.
Misofonia ei ole oma diagnoosinsa, joten siihen liittyvää tukea haetaan yleensä kuulon, mielen hyvinvoinnin tai taustalla olevan tilanteen kautta. Laajemmat vaihtoehdot käymme läpi artikkelissa onko misofonia tunnustettu sairaus Suomessa ja mistä apua saa.
Entä lapset ja nuoret?
Olemme rajanneet tämän artikkelin aikuisiin, koska yllä olevat tutkimukset käyttivät aikuisotoksia, eivätkä lapsia koskevat tulokset aina siirry sellaisenaan. Pienempien lasten osalta artikkelimme korvatulpat autismikirjon lapselle ja korvatulpat aistiherkille lapsille käsittelevät koulua, tapahtumia ja korvatulppien kokoa.
Yläkouluikäisten osalta kirjoituksemme teini-ikäisten laukaisevista äänistä käsittelee vuosia, jolloin misofonia tulee usein ensimmäisen kerran esiin.
Mistä kannattaa aloittaa?
Huomaa, millainen päivä on menossa. Jos yksi ääni ruokapöydässä on ongelma, kyse on laukaisevasta hetkestä, ja lyhyt, valittu jakso korvatulppien kanssa voi helpottaa ateriaa. Jos kaikki tuntuu liialta jo iltapäivällä, tarkastele ensin huonetta, valoa ja taukoja ennen kuin mitään laitetaan korviin.
Jos ADHD tai autismi voi olla osa kuvaa, ensimmäinen askel on lääkärin vastaanotto. Life+ -korvatulpille on 40 päivän palautusoikeus, joten voit kokeilla niitä aterialla tai työmatkalla ja katsoa, riittääkö hiljaisempi.
