⏱️ Arvioitu lukuaika: 11 min
Tällä sivulla: Yleiskatsaus
Tärkeimmät huomiot
Toistuva suojaamaton altistus kovalle melulle voi vähitellen vaurioittaa sisäkorvan aistinsoluja. Työterveyslaitoksen mukaan melu on merkittävä ammattitauteja aiheuttava altiste, ja melun aiheuttamaa kuulon alenemaa ja tinnitusta pidetään tunnettuina riskeinä.
Voi olla. Hetkellinen tukkoisuus tai vaimea kuulo, joka palautuu yön aikana, on tilapäinen kuulonalenema. Jos altistus jatkuu, sisäkorvan aistinsolut eivät välttämättä enää palaudu.
Meluasetuksen ylempi toiminta-arvo 85 dB vastaa kahdeksan tunnin työpäivää. Jokainen 3 dB:n nousu puolittaa ajan, joten sama annos kertyy yhdessä tunnissa 94 dB:n melussa ja 15 minuutissa 100 dB:n melussa.
Voi. Terveyskirjasto luettelee melun tinnituksen tunnettuihin riskitekijöihin. Kuulonsuojain pienentää korvaan pääsevän melun määrää, mutta se ei lupaa, ettei tinnitusta tulisi.
Kun kuulo tuntuu heikentyvän vähitellen, vaimea kuulo ei enää palaudu yön aikana tai korvat soivat toistuvasti. Äkillinen kuulon heikkeneminen vaatii nopeaa lääkärin arviota. Työterveyshuolto voi tutkia kuulon ja arvioida suojainten sopivuuden.
Sellainen, jonka työnantajan melun arviointi osoittaa riittäväksi, joka istuu hyvin ja joka pysyy korvassa koko ajan melussa. Suojaimen valinnasta kerrotaan oppaassa kuulonsuojaimen valinnasta melutason mukaan.
Mitä tapahtuu, jos et käytä kuulonsuojaimia töissä? Useimmiten ei mitään, minkä huomaisit ensimmäisenä päivänä. Melun vaurio kertyy hiljaa vuoro vuoron jälkeen, ja Työterveyslaitos kertoo, että melu on merkittävä ammattitauteja aiheuttava altiste. Jos haluat suojata kuuloasi työssä, kannattaa tietää, miten annos kertyy.
Laajemman katsauksen kuulon suojaamisesta työssä saat sivulta korvatulpat työhön.
Yksi suojaamatta jäänyt vuoro herättää usein kysymyksen, onko sillä väliä. Vastaus löytyy alla olevasta annoslaskelmasta: se riippuu siitä, kuinka kova melu oli ja kuinka kauan sitä kesti.
Bollsen on vuonna 2016 perustettu kuulonsuojainyritys, jonka tuotteisiin luottaa yli miljoona asiakasta, ja valmistamme uudelleenkäytettäviä silikonikorvatulppia työhön, uneen, musiikkiin ja matkustamiseen. Työhön sopivaa suojainta etsiessä lähtökohta on melutaso. Pääoppaamme korvatulpista työhön käy läpi suojaimet eri alojen meluisiin töihin.
Mitä tapahtuu, jos et käytä kuulonsuojaimia töissä?
Kun työskentelet kovassa melussa ilman suojaa, sisäkorvan aistinsolut saavat enemmän ääntä kuin ne kestävät, ja kuukausien ja vuosien kuluessa seurauksena voi olla melun aiheuttama kuulonalenema ja tinnitus. Ne ovat usein pysyviä, kun ne ovat kehittyneet. Muutos on vähittäinen eikä satu.
Suomessa kehitystä seurataan korvattujen ammattitautien kautta. Työterveyslaitoksen melusivun mukaan melun aiheuttamia korvattuja ammattitauteja oli vuonna 2006 vielä noin 1 200 tapausta vuodessa, vuonna 2014 yli 400 ja vuonna 2016 yli 300. Suurimmat melulle altistuvat ammattiryhmät ovat metallialan ja rakennusalan työntekijät.
Tapausten määrä on laskenut, mutta Työterveyslaitos huomauttaa, ettei kehitys ole yhtä myönteinen, kun meluvammat suhteutetaan melulle altistuvien työntekijöiden määrään.
Miten päivittäinen meluannos kertyy?
Melun haitallisuus riippuu päivittäisestä meluannoksesta, eli tason ja keston yhdistelmästä, ja 3 dB:n säännön mukaan jokainen 3 dB:n nousu kaksinkertaistaa äänienergian, joten sama annos kertyy puolta lyhyemmässä ajassa: 85 dB kahdeksassa tunnissa vastaa samaa annosta kuin 100 dB 15 minuutissa. Meluasetuksessa päivittäisellä melualtistuksella tarkoitetaan tasoa, joka kahdeksan tunnin nimellisen työpäivän aikana antaa saman altistuksen kuin todellinen melu (VNa 85/2006, 3 §). Jokainen alla oleva rivi vastaa yhtä kokonaista työpäivää 85 dB:n tasolla.
| Melutaso | Aika samaan päiväannokseen | Verrattuna 85 dB:hen |
|---|---|---|
| 85 dB | 8 tuntia | Vertailutaso |
| 88 dB | 4 tuntia | 2 × äänienergia |
| 91 dB | 2 tuntia | 4 × äänienergia |
| 94 dB | 1 tunti | 8 × äänienergia |
| 97 dB | 30 minuuttia | 16 × äänienergia |
| 100 dB | 15 minuuttia | 32 × äänienergia |
Kymmenen minuuttia ilman tulppia 100 dB:n koneen vieressä käyttää noin kaksi kolmasosaa koko päivän annoksesta, ja jokainen sen jälkeinen minuutti melussa lisää sitä. Ensimmäinen askel on tietää, kuinka kovaa työkalut metelöivät. Oppaassa sähkötyökalujen melutasoista ja desibelitaulukosta on tyypillisiä tasoja porille, hiomakoneille ja sahoille sekä aika, jossa kukin saavuttaa päiväannoksen.
Kysymykseen, kuinka kova ääni on liian kova, on sama vastaus kotona ja töissä. Aika merkitsee yhtä paljon kuin desibelit.
Onko melun aiheuttama kuulovaurio tilapäinen vai pysyvä?
Kova melu aiheuttaa ensin tilapäisen kuulonalenemisen, lyhytaikaisen kuulon vaimenemisen, joka palautuu, mutta toistuva altistus voi muuttaa sen pysyväksi kuulonalenemaksi, jossa vaurioituneet aistinsolut eivät enää palaudu ja niiden tuottama kuulo on menetetty. Ensimmäinen on varoitus ja jälkimmäinen pysyy.
Työterveyslaitoksen mukaan varoitusmerkki on se, jos työpäivän jälkeen kuulo tuntuu huonolta, koska silloin on altistunut liialle melulle. Samoin on, jos korvat soivat työpäivän jälkeen tai jos työpaikalla täytyy huutaa puhuessaan metrin päässä olevalle. Vaimea kuulo, joka on kadonnut aamuun mennessä, ei siis ole merkki siitä, ettei mitään tapahtunut.
| Tilapäinen kuulonalenema | Pysyvä kuulonalenema | |
|---|---|---|
| Miltä se tuntuu | Vaimea tai tukkoinen kuulo, joskus soimista, kovan melun jälkeen | Kuulo pysyy heikentyneenä, usein ensin korkeissa äänissä |
| Kuinka kauan se kestää | Palautuu yleensä levossa | Pysyvä |
| Mitä se kertoo | Korvat ovat altistuneet melulle, joka voi vaurioittaa | Aistinsolut eivät enää palaudu |
Melun aiheuttama vaurio alkaa yleensä korkeista taajuuksista, joten äänteet kuten s, t ja k sekoittuvat helposti ensimmäisenä. Siksi aamulla palautunut kuulo ei ole turvamerkki. Kuulon heikkenemisellä on monta syytä, kuten melu, ikä ja korvakäytävän tukkeumat, ja siksi epäselvässä tilanteessa kuulo kannattaa tutkituttaa.
Voiko työmelu aiheuttaa tinnitusta?
Voi. Terveyskirjasto kuvaa tinnituksen kuuloaistimukseksi, joka ei aiheudu ulkoisesta äänestä, esimerkiksi vinkunaksi, kohinaksi tai suhinaksi, ja luettelee melun sen tunnettuihin riskitekijöihin. Perimmäistä syytä ei yleensä tiedetä, joten kaikkea tinnitusta ei voi selittää työmelulla.
Meluasetuksen tarkoitus on suojella työntekijöitä työssä esiintyviltä vaaroilta ja haitoilta, jotka aiheutuvat altistumisesta melulle (VNa 85/2006, 1 §). Sen sisältö on kerrottu Finlexissä. Selkokielinen opas työmelun raja-arvoista ja meluasetuksesta käy läpi, mitä asetus tarkoittaa työntekijälle.
Lyhyesti: alempi toiminta-arvo on 80 dB, ylempi toiminta-arvo on 85 dB ja raja-arvo 87 dB, jota arvioitaessa otetaan huomioon käytettyjen kuulonsuojainten vaimennus (4 §). Terveydentilan seurannasta säädetään työterveyshuoltolainsäädännössä (20 §), ja jos työterveyshuollon lääkäri toteaa työssä syntyneen meluvamman, työnantajan on tarkistettava suojaustoimensa (17 §). Työpaikan kuulotestit ovat tapa huomata muutokset ajoissa.
Moni haluaa rajoittaa melua myös työn ulkopuolella, joten tinnitus tulee usein esiin työtulppien rinnalla. Terveyskirjaston mukaan kuulo on aina syytä tutkia, jos tinnitusta esiintyy säännöllisesti tai jatkuvasti.
Mitä tehdä, jos kuulo tuntuu vaimealta tai korvat soivat vuoron jälkeen?
Vaimea kuulo tai korvien soiminen vuoron jälkeen kertoo, että korvat ovat altistuneet melulle, joka voi vaurioittaa, ja järkevä toimi on kertoa asiasta esihenkilölle, työsuojeluvaltuutetulle tai työterveyshuollolle sekä hakeutua lääkärille, jos oire toistuu, pahenee tai ei laannu. Työterveyslaitoksen mukaan myös se kertoo liiallisesta melusta, jos metrin päässä olevalle on huudettava, tai jos työmaiden käsityökaluja, jotka tuottavat yli 95 dB:n melun, käytetään säännöllisesti alle kymmenen metrin päässä.
Milloin ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon tai lääkäriin
- kuulo tuntuu heikentyvän vähitellen, tai vaimea kuulo ei enää palaudu yön aikana
- korvat soivat toistuvasti tai jatkuvasti, soiminen pahenee tai se häiritsee unta tai keskittymistä (ks. Terveyskirjaston tinnitusartikkeli)
- kuulo heikkenee äkillisesti toisessa tai molemmissa korvissa, jolloin on hakeuduttava pikaisesti lääkäriin
- soiminen sykkii sydämen tahdissa, mikä on syy kertoa asiasta lääkärille
- mikä tahansa huoli työn melualtistuksesta, josta voi kysyä työterveyshuollolta tai työsuojeluvaltuutetulta
Työterveyshuolto voi tutkia kuulon ja arvioida käytössä olevat suojaimet, ja lääkäri voi ohjata tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Molempiin kannattaa ottaa yhteyttä ajoissa.
Entä jos kieltäytyy suojaimista?
Kun päivittäinen melualtistus vastaa ylempää toiminta-arvoa 85 dB tai ylittää sen, työnantajan on annettava suojaimet ja työntekijän on käytettävä niitä (VNa 85/2006, 13 §). Suojaimen käyttämättä jättäminen on siis muutakin kuin oman kuulon riski: se voi olla työsuhteen velvoitteiden rikkomista. Seuraukset riippuvat tilanteesta, ja useimmiten työnantajan on ensin annettava mahdollisuus korjata menettely. Oppaassa voiko työnantaja pakottaa käyttämään korvatulppia asia käydään läpi lakipykälineen. Jos tulppa tuntuu huonolta, pyydä toista tyyppiä sen sijaan, että jättäisit suojaimen pois.
Miten suojaat kuulosi töissä joka päivä?
Käytä melutasoon sopivaa kuulonsuojainta, aseta se oikein ja pidä se korvassa koko ajan, kun olet melussa. Suojain pienentää korvaan pääsevän äänen määrää eli meluannosta, ja se vähentää altistusta siitä hetkestä alkaen, kun alat käyttää sitä. Valinnan perustana on työnantajan tekemä melun arviointi.
Huono istuvuus on yleisin syy siihen, että suojain ei toimi odotetusti, joten nopea istuvuuden tarkistus ennen vuoroa on tärkeämpi kuin pakkauksen luku. Oppaassa korvatulppien asettamisesta ja istuvuuden tarkistamisesta on asettamisen vaiheet ja yksinkertainen tiiveystesti.
Tulpan ottaminen pois hetkeksi kovan koneen vieressä kumoaa suuren osan suojasta, kuten annostaulukko näyttää. Mukavuus, korvavaha ja kutina ovat tavallisia huolia, kun tulppia käytetään koko päivän. Oppaassa korvatulppien käytöstä koko työpäivän vastataan niihin 8 ja 12 tunnin vuoroissa.
Sopivan suojaimen valinta alkaa mitatusta melutasosta, ei hinnasta. Oppaassa kuulonsuojaimen valinnasta melutason mukaan SNR-arvo sovitetaan melutasoon, ja vertailu parhaista korvatulpista työhön auttaa valitsemaan tyypin.
Meidän WorkPRO-korvatulppamme ovat passiivinen, uudelleenkäytettävä silikonitulppa. WorkPRO-korvatulpat (SNR 24 dB, 29,95 €) on testattu standardin EN 352-2 mukaan, ja niiden arvot ovat H 24 / M 21 / L 19, joten vaimennus kasvaa taajuuden mukana. Ne on valmistettu hypoallergeenisesta silikonista, jossa on kaksilamellinen patentoitu rakenne. Ne eivät ole melua vaimentavat eivätkä elektroniset, ja kova varoitusääni kuuluu siksi, että se on kova, ei siksi, että suodatin päästäisi sen läpi. Keltainen, matalaprofiilinen muoto sopii kuulokuppien alle, ja yhden parin voi käyttää jopa 100 kertaa. Tulppa sopii ehdotukseksi, kun työnantajan arviointi osoittaa sen vaimennuksen riittäväksi.
Onko liian myöhäistä suojata kuuloa, kun on tehnyt vuosia meluisaa työtä?
Ei ole. Kuulonsuojain ei palauta jo menetettyä kuuloa, mutta se pienentää seuraavan vuoron meluannosta, ja se pätee yhtä hyvin yhden meluisan työvuoden kuin kolmenkymmenen jälkeen.
Melun aiheuttama vaurio kertyy ja on yleensä hiljainen. Vaimea kuulo tai soiminen vuoron jälkeen kannattaa kertoa eteenpäin, ja työterveyshuolto tai lääkäri on oikea ensimmäinen paikka.
Rutiini on lyhyt. Valitse suojain melun mukaan, tarkista istuvuus ja pidä tulpat korvassa joka minuutti melussa, vuoro toisensa jälkeen.
