⏱️ Arvioitu lukuaika: 9 min
Tärkeimmät huomiot
Jos olet joskus lopettanut treenit korvat soiden, tiedät jo, miksi korvatulpat kitaristille kannattaa ottaa vakavasti. 100 W:n stack on metrin päässä noin 115 dB, ja useimmat kitaristit alkavat käyttää suojaa vasta säikähdettyään korvien soimista, ei ennen sitä.
Kuulemme BOLLSENilla samat huolet kitaristeilta yhä uudelleen. Tulppia epäröidään, koska pelätään, että ne muuttavat sitä, miltä musiikki kuulostaa, tai että oma soitin katoaa miksauksesta.
Pelko on aiheellinen, ja tämä opas vastaa siihen rehellisesti. Käymme läpi, kuinka kova vahvistimesi oikeasti on soittopaikalla, minkä tasoinen suoja kitaralle sopii ja mikä muuttuu, kun tulpat ovat korvissa. Kitara kuuluu edelleen, vain turvallisemmalla äänenvoimakkuudella.
Kuinka kova kitaravahvistin oikeasti on?
Combo-vahvistin lavalla on tyypillisesti 90–100 dB, 100 W:n stack noin 115 dB metrin päässä ja sinuun suunnattu lavamonitori noin 95–105 dB. Kaikki kolme ovat tasolla, jolla pitkäaikainen altistus alkaa vahingoittaa kuuloa.
Riski riippuu äänenvoimakkuuden lisäksi ajasta. CDC:n ja NIOSHin ohjeiden mukaan 85 dB(A) on turvallinen enintään kahdeksan tuntia, ja turvallinen altistusaika puolittuu jokaista 3 dB:n lisäystä kohti. 91 dB:ssä aikaa on kaksi tuntia, ja noin 100 dB:ssä puhutaan minuuteista, ei tunneista.
Akustinen kitara metrin päässä mittaa noin 80–90 dB, mikä on yksinään pienempi riski. Kun mukaan tulevat rummut, basisti tai oma vahvistettu soittimesi, myös akustisen kitaran soittaja ylittää rajan, jonka kohdalla suojaus kannattaa.
Tarvitsevatko kitaristit oikeasti kuulonsuojausta?
Kyllä. Pitkäaikainen yli 85 dB:n ääni rasittaa sisäkorvan aistinsoluja, eivätkä nämä solut uusiudu kuten iho, joten vaurio on pysyvä ja alkaa korkeilta taajuuksilta. Kitaristit soittavat tavallisesti reilusti tämän tason yläpuolella.
Muusikkojen kuulosta on tehty paljon tutkimusta. Muusikoiden kuulonmenetystä käsittelevä katsaus viittaa meta-analyysiin, jossa yhdistettiin 4 618 ammattimuusikon tulokset 41 tutkimuksesta: kuulonmenetystä esiintyi 63,5 %:lla pop- ja rockmuusikoista taajuusalueella 3–6 kHz. Mekanismin kuvaa NIDCD:n sivu melun aiheuttamasta kuulonmenetyksestä, jonka mukaan vaurio alkaa korkeiden taajuuksien aistinsoluista.
Useimmat kitaristit alkavat toimia vasta tinnituksen takia, keikan jälkeen jatkuva korvien soiminen. Suojauksen tarkoitus on pienentää altistusta jo ennen kuin korvat ehtivät soida. Jos soiminen kestää yli vuorokauden tai mukana on kuulon heikkenemistä, hakeudu lääkärin tai audionomin vastaanotolle.
Paljonko bändiharjoitukset kerryttävät?
Säännölliset harjoitukset ovat piilevä riski, koska altistus kertyy päivittäisenä melualtistuksena (LEP,d). Kolme kahden tunnin bändiharjoitusta viikossa 95–100 dB:n tasolla on paljon raskaampi kuorma kuin satunnainen keikka, vaikka se harvoin tuntuu vaaralliselta hetkessä.
EU:n meludirektiivi 2003/10/EY asettaa työpaikoille alemmaksi toiminta-arvoksi 80 dB(A) ja ylemmäksi 85 dB(A). Vapaa-ajan kuuntelulle WHO:n Make Listening Safe -aloite käyttää viitteenä 80 dB:n tasoa 40 tuntia viikossa. Harjoitustila ylittää nämä helposti yhdessä illassa, joten harrastebändin viikkoannos voi olla yhtä suuri kuin kiertävän artistin.
Juuri tässä musiikkikorvatulpat tekevät tehtävänsä: ne laskevat jokaista sessiota saman verran, jolloin viikkoannos pysyy kohtuullisempana. Lue myös korvatulpat muusikoille ja korvatulpat rumpaleille, jos soitat bändissä, jossa rummut ovat samassa tilassa.
Kuuluuko vahvistin ja pysyykö virittäminen kunnossa tulppien kanssa?
Kyllä, kitara kuuluu edelleen selvästi, vain hiljaisempana. Passiivinen silikonitulppa laskee koko äänen tasoa noin 24 dB:llä, joten voit virittää ja soittaa korvakuulolta tasolla, jota sisäkorvasi kestää paljon pidempään.
Tämä on kitaristien yleisin kysymys, koska soitto ja virittäminen tapahtuvat korvakuulolta ja pelkona on, että soitin hukkuu. Rehellinen vastaus on, että kitara ei katoa mihinkään. Se laskee turvallisemmalle tasolle, ja muutaman minuutin kuluttua korvasi tottuvat uuteen vertailutasoon.
Vaimentavatko korvatulpat kitaran soundia?
Passiivinen korvatulppa muuttaa ääntä hieman, koska se vaimentaa korkeita taajuuksia eniten: EN 352-2 -mittauksemme mukaan vaimennus on noin 22 dB bassoissa ja keskialueella ja nousee 35 dB:iin 8 kHz:llä. Tulppa ei siis ole tasainen suodatin, emmekä väitä sellaista.
Se laskee koko kitaran turvallisemmalle tasolle ja pitää sen silti kuuluvana. Kuulet musiikin edelleen, vain hiljaisempana. Halpaan vaahtomuoviin verrattuna ero on selvä, sillä moni soittaja kuvaa vaahtomuovin tekevän kaikesta tukkoista puuroa, ja lääketieteellinen silikoni tuntuu vähemmän tukkoiselta.
Meidän Music SoundPRO -korvatulppamme, SNR 24 dB, ovat läpinäkyvää silikonia, ja niiden kaksilamellinen muoto on tehty juuri tähän: ne laskevat konsertti- ja harjoitusvolyymia, jotta voit soittaa pidempään rasittamatta korviasi. Lue lisää tulppien valinnasta oppaasta näin valitset korvatulpat konserttiin sekä siitä, miksi musiikkikorvatulpat sopivat paremmin kuin vaahtomuovi.
Mikä SNR kitaristin korvatulppien pitäisi olla?
Useimpiin kitarasoittotilanteisiin sopii SNR noin 24 dB, joka siirtää sinut minuuteista tunteihin turvallisessa altistusajassa. Alla olevassa taulukossa on tavallisimmat kitaralähteet soittopaikalla ja taso, jonka saavutat 24 dB:n tulpan kanssa.
| Kitaralähde (soittopaikalla) | Tyypillinen taso | Taso SNR 24 dB:n tulpalla | Riskin muutos |
|---|---|---|---|
| Akustinen kitara 1 m:n päässä | 80–90 dB | ≈ 56–66 dB | Mukava, turvallinen koko päivän |
| Combo-vahvistin lavalla | 90–100 dB | ≈ 66–76 dB | Minuuteista tunteihin lisää aikaa |
| Lavamonitori | 95–105 dB | ≈ 71–81 dB | Lähelle turvallista altistusaikaa |
| 100 W:n stack 1 m:n päässä | ≈ 115 dB | ≈ 91 dB | Sekunneista noin kahteen tuntiin |
Oikein istuva tulppa pitää puheen ja bändikaverit ymmärrettävinä, joten saat edelleen vihjeet kesken kappaleen. Jos et ole varma koosta, AR KI Tech -korvamittauksemme käyttää kahta kuvaa korvistasi oikean koon valintaan ja tiiviin istuvuuden parantamiseen. Lue myös, miten SNR ja NRR eroavat: SNR vs NRR konserttikorvatulpissa.
Miten silikoniset muusikon korvatulpat asetetaan ja miten niistä pidetään huolta?
Työnnä kaksilamellinen silikonitulppa korvakäytävään kevyesti kiertäen, kunnes se istuu tasaisesti, ja tarkista tiiviys puhumalla: oman äänesi pitäisi kuulostaa hieman täyteläisemmältä. Hyvä tiiviys antaa nimellisen 24 dB:n vaimennuksen, ja löysä istuvuus vie suojaa huomaamatta. Jos oma äänesi tuntuu tulppien kanssa tukkoiselta, matala kaksilamellinen istuvuus korvakäytävän suulla pitää tukkoisuuden lievempänä, mutta ei poista sitä kokonaan.
Huolto on yksinkertaista. Huuhtele vedellä ja miedolla saippualla, anna kuivua ja säilytä kotelossa, jolloin pari kestää jopa 100 käyttökertaa. Tämän takia silikoni voittaa taskullisen kertakäyttöistä vaahtomuovia vuoden keikoilla. Kun kyse on kustannuksista, 26,95 € jaettuna 100 käyttökerralla tekee noin 0,27 € per kerta.
Jos soitat eri tilanteissa, katso myös korvatulpat laulajille, mittatilaus vai yleismallinen korvatulppa muusikolle ja kuinka kovaa konsertissa on. Konserttikäyntiin sopivia tulppia vertailee opas parhaat korvatulpat konsertteihin, ja jos keikan jälkeinen soiminen mietityttää, lue voiko konsertti aiheuttaa tinnitusta. Laajempi kokonaiskuva eri soittimista ja tapahtumapaikoista löytyy musiikkikorvatulppien oppaistamme.
Kitaristin kuulonsuojaus tiivistyy kolmeen asiaan. Soittimesi on kovempi kuin miltä se tuntuu, säännölliset harjoitukset kerryttävät altistusta nopeammin kuin satunnainen keikka, ja oikea tulppa antaa sinun jatkaa soittamista korvakuulolta turvallisemmalla äänenvoimakkuudella sen sijaan, että hukkaisit soundin tukkoon. Suomessa tietoa kuulonsuojauksesta tarjoavat esimerkiksi Kuuloliitto ja Työterveyslaitos. Pidä suojaus osana varustettasi samaan tapaan kuin viritin ja varakielet, niin säilytät sekä kuulosi että soundisi pitkään. Löydä sopiva koko ja suojaa kuulo, jonka varassa soittosi on.
