⏱️ Arvioitu lukuaika: 9 min
Tärkeimmät huomiot
Jos olet hakenut tietoa siitä, kuinka kovaa konsertissa on desibeleinä, tässä suora vastaus: useimmissa se on 90–120 dB. Tavallinen keskustelu on noin 60 dB, joten keikka ei ole vain hieman arkea kovempi. Äänienergiaa siinä on tuhatkertaisesti.
Korvien soiminen keikan jälkeisenä aamuna tai päivän jatkuva vaimea kuulo ei ole ansiomerkki. Korvasi kertovat, että äänenvoimakkuus ylitti rajan. Moni keikkakävijä avaa nykyään puhelimen desibelimittarin kesken esityksen ja järkyttyy, kun näytöllä lukee 105 tai 110 dB.
Tässä oppaassa käydään läpi, kuinka kovaa eri paikoissa oikeasti on, kuinka kauan kussakin tasossa voi olla ja mitä luvut tarkoittavat kuulollesi. Turvarajojen viitekehyksenä käytämme EU:n meludirektiiviä 2003/10/EY sekä WHO:n suosituksia.
Kuinka kovaa konserteissa on desibeleinä?
Useimmissa konserteissa mitataan 90–120 dB, ja tavallinen rock- tai popkeikka on noin 100–110 dB. Se vastaa läheltä kuultua auton torvea ja ylittää selvästi 85 dB:n tason, josta alkaen melu voi vahingoittaa kuuloa.
Desibeliasteikko on logaritminen eikä lineaarinen: jokainen 10 dB:n nousu tarkoittaa äänen intensiteetin kymmenkertaistumista. 110 dB:n metallikeikka ei ole vain vähän kovempi kuin 80 dB:n ravintola, vaan siinä on noin 1 000 kertaa enemmän äänienergiaa. Maailman terveysjärjestö WHO pitää 85 dB:ää turvallisena viitetasona, ja konsertit menevät sen reilusti yli.
| Paikka | Tyypillinen taso | Arkinen vertailukohta |
|---|---|---|
| Tavallinen keskustelu | ~60 dB | Kaksi ihmistä juttelee |
| Jazzklubi / akustinen keikka | 80–95 dB | Vilkas ravintola – vilkas liikenne |
| Sisätilojen pop / pieni keikkapaikka | 95–105 dB | Bensiiniruohonleikkuri |
| Areenan rockkonsertti | 100–115 dB | Auton torvi läheltä |
| Metallikonsertti | 110–120+ dB | Moottorisaha tai ambulanssin sireeni |
| Elektronisen musiikin festivaali | 100–120 dB | Rockbändin jatkuva äänenvoimakkuus |
| Ulkofestivaalin pääestradi | 100–115 dB | Lähellä rullaava suihkukone |
| Festivaalin lavan edusta | 110–120 dB | Kipuraja |
Kuinka kovaa festivaalilla on verrattuna klubiin?
Pieni jazzklubi tai akustinen keikka on noin 80–95 dB, sisätilojen klubi tai pop-esitys nousee tasolle 95–105 dB ja ulkofestivaalin pääestradi yltää tasolle 100–115 dB, ja etummaisilla riveillä mennään yli 115 dB:n. Isompi tila ei tarkoita turvallisempaa ääntä.
Moni olettaa, että avoin kenttä on lempeämpi kuin hikinen klubi, mutta festivaalien äänentoisto on rakennettu kuljettamaan ääni valtavan väkijoukon yli. Norjassa kahdella festivaalilla tehdyssä äänialtistusta ulkofestivaaleilla käsittelevässä tutkimuksessa yhdellä festivaalilla äänitasot ylittivät sekä kansallisen ohjearvon että WHO:n suositukset. Siksi puhelimen mittarin lukema yllättää niin monet.
Myös musiikkilaji vaikuttaa. Akustiset ja jazzkeikat pysyvät yleensä alempana, kun taas metalli– ja elektroninen musiikki ovat kovimpia ja yltävät lavan lähellä usein 115–120 dB:iin. Mitä enemmän vahvistusta ja bassoa, sitä korkeampi lukema.
Kuinka kauan konsertissa voi turvallisesti olla?
85 dB:n tasolla voi kuunnella turvallisesti noin 8 tuntia, mutta jokainen 3 dB:n nousu puolittaa turvallisen ajan. Siksi 100 dB:n konsertissa koko päiväannos täyttyy noin 15 minuutissa ja 110 dB:n tasolla noin kahdessa minuutissa.
EU:n meludirektiivi 2003/10/EY asettaa työntekijöiden päivittäiselle melualtistukselle toimenpiderajat: alempi 80 dB(A), ylempi 85 dB(A) ja raja-arvo 87 dB(A). Direktiivi koskee työpaikkoja, ei yleisöä, mutta sen 85 dB:n taso on sama viitearvo, jota käytetään kuuntelun turvarajana. Myös yhdysvaltalainen NIOSHin suositeltu altistusraja käyttää samaa 3 dB:n puolittumissääntöä ja samaa 85 dB:n viitearvoa.
| Äänenvoimakkuus | Turvallinen kuunteluaika |
|---|---|
| 85 dB | 8 tuntia |
| 88 dB | 4 tuntia |
| 91 dB | 2 tuntia |
| 94 dB | 1 tunti |
| 97 dB | 30 minuuttia |
| 100 dB | ~15 minuuttia |
| 103 dB | ~8 minuuttia |
| 106 dB | ~4 minuuttia |
| 110 dB | ~2 minuuttia |
| 115 dB | ~30 sekuntia |
Käytännössä kaksituntinen keikka 100 dB:n tasolla antaa yhdessä illassa noin kahdeksankertaisen määrän siitä melusta, jonka korva kestää turvallisesti koko päivän aikana. Korvat eivät nollaudu kappaleiden välillä, vaan altistus kertyy koko esityksen ajan.
Voiko yksi konsertti aiheuttaa kuulon heikkenemistä tai tinnitusta?
Voi. Yksikin kova konsertti voi aiheuttaa tinnitusta eli korvien soimista ja tilapäisen kuulokynnyksen siirtymän. Toistuva altistus voi johtaa pysyvään melun aiheuttamaan kuulon heikkenemiseen, kun sisäkorvan simpukan pienet aistinsolut (stereosilia) vaurioituvat. Ne eivät kasva takaisin.
Yhdysvaltain NIDCD:n ohjeen melun aiheuttamasta kuulonalenemasta mukaan sekä kertaluonteinen kova tapahtuma että pitkäaikainen altistus voivat vahingoittaa sisäkorvaa. Kun aistinsolut kuolevat, vaurio on pysyvä, minkä vuoksi suojautuminen etukäteen on tärkeintä.
Kotimatkalla kuuluvalla soimisella on nimi: tilapäinen kuulokynnyksen siirtymä. Kuulo palautuu yleensä päivässä tai parissa, mutta jokainen kerta kaventaa varaa, ja jäljelle jäävä väsymys on merkki eikä muisto. Jos oireet eivät ota mennäkseen tai huolestuttavat sinua, keskustele lääkärin tai audiologin kanssa.
Onko kaiuttimien vieressä kovempaa?
Sillä, missä seisot, on suuri merkitys. Äänenpaine kasvaa jyrkästi äänentoistopinon lähellä, joten festivaalin etummainen aita voi lukea 110–120 dB, kun kentän takaosassa mitataan 10–15 dB vähemmän. Riskissä on todellinen ero.
Vastaus kysymykseen siitä, onko kyse koko yleisöstä vai pelkistä kaiuttimista, on selvä: etäisyys äänentoistoon on tärkein tekijä, johon voit itse vaikuttaa. Muutaman rivin siirtyminen taaksepäin tai tauko kauempana lavasta vähentää altistusta paljon enemmän kuin useimmat arvelevat.
Miten suojaat kuulosi menettämättä musiikkia?
Yksinkertaisin keino on uudelleenkäytettävät korvatulpat, joiden arvo on SNR 24 dB. Ne laskevat 105 dB:n keikan arviolta noin 81 dB:iin korvassa, turvallisesti alle 85 dB:n rajan, ja musiikin kuulee edelleen, vain hiljaisempana. Hyvät konserttikorvatulpat suojaavat kuuloa jättämättä sinua ulkopuolelle esityksestä.
Bollsenin Music SoundPRO -korvatulpat ovat passiivisia, hypoallergeenisesta silikonista valmistettuja tulppia, joiden vaimennus on SNR 24 dB ja jotka on testattu saksalaisessa PZT GmbH:n laboratoriossa. Ne laskevat äänenvoimakkuutta kokonaisuudessaan, joten kova keikka asettuu turvallisemmalle tasolle ja kuulet silti musiikin sekä ympärilläsi olevat ihmiset.
Tiivis istuvuus on se, mikä oikeasti antaa ilmoitetun suojan, joten sovituksella on yhtä suuri merkitys kuin laatikon luvulla. Jos haluat apua oikean koon löytämiseen heti ensimmäisellä kerralla, AR KI TECH -sovitusmittaus yhdistää sinut sopivaan kokoon kahden korvakuvan avulla.
Konserttikorvatulppia valitessa kannattaa punnita vaimennusta ja mukavuutta ja valita pari, joka sopii omaan tapaasi kuunnella. Säännöllisille keikkailijoille sopivia ratkaisuja löytyy sekä festivaaleille että klubeille ja treenikämpille.
Myös lapsen kuulo kaipaa suojaa, joten kuulonsuojaus kannattaa suunnitella etukäteen, jos otat pienet mukaan. Lisää aiheesta kerromme oppaassa tarvitsevatko lapset kuulonsuojausta konserteissa. Lasten turvallisista melutasoista kerromme artikkelissa mikä melutaso on turvallinen lapsille.
Konsertteihin kannattaa mennä, eikä hyvän illan hinnaksi tarvitse antaa kuuloa. Luvut ovat selvät: useimmat keikat ovat 90–120 dB, turvallinen aika 100 dB:n tasolla mitataan minuuteissa, ja kun sisäkorvan aistinsolut ovat kerran kadonneet, ne eivät palaa.
Kolme tapaa riittää. Tiedä, kuinka kovaa paikassa oikeasti on, siirry kauemmas kaiuttimista aina kun voit, ja käytä hyvin istuvia korvatulppia. Näin voit käydä keikoilla vuosikymmenien ajan ilman soimista, joka ennen tuntui normaalilta.
