⏱️ Arvioitu lukuaika: 11 min
Tällä sivulla: Yleiskatsaus
Tärkeimmät huomiot
Työntekijälle, jonka melualtistus vastaa ylempää toiminta-arvoa 85 dB tai ylittää sen, on järjestettävä kuulontarkastus määräajoin. Alemman toiminta-arvon 80 dB ylittävää melua tekevälle on järjestettävä mahdollisuus kuulontarkastukseen, jos melusta on todettu aiheutuvan terveysvaaraa (VNa 1485/2001, 4 a §). Suojainten vaikutusta ei oteta huomioon.
Alkutarkastus pyritään tekemään ennen työn alkua ja viimeistään kuukauden kuluessa sen aloittamisesta. Määräaikaistarkastus toistetaan asetuksen mukaan yleensä 1–3 vuoden välein, ja tarkemman välin ja sisällön määrittää työterveyshuolto (1485/2001, 4 §).
Ei. Kuulotesti on seurantatutkimus, ei koe. Sen avulla työterveyshuolto näkee, vastaako kuulosi aiempaa tasoa ja toimivatko työpaikan melun torjunta ja kuulonsuojaimet.
Ei audiogrammia. Työterveyslääkäri saa antaa työnantajalle erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä kirjallisen lausunnon johtopäätöksistä ja tarvittavista työsuojelutoimista (työterveyshuoltolaki 1383/2001, 18 §). Tiedot ovat potilastietoja.
Työnantaja. Työnantajan on järjestettävä työterveyshuolto kustannuksellaan (1383/2001, 4 §), ja siihen kuuluvat työstä johtuvat terveystarkastukset (12 §). Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavan työn terveystarkastukset järjestetään myös työnantajan kustannuksella (1485/2001, 1 §).
Ei ilman perusteltua syytä. Työntekijä ei saa kieltäytyä terveystarkastuksesta, joka on välttämätön hänen terveydentilansa selvittämiseksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä (1383/2001, 13 §). Tarkastus tehdään yhteisymmärryksessä sinun kanssasi.
Työpaikan kuulotesti on rutiinitarkastus, ei koe. Suomessa kuulon seuranta kuuluu työterveyshuoltoon, ja työnantajan on järjestettävä se työntekijöille, joiden melualtistus sitä edellyttää. Tulos kertoo, toimivatko työpaikan melun torjunta ja kuulonsuojaimet.
Meluasetuksen, suojainten valinnan ja ammattikohtaiset oppaat on koottu sivulle korvatulpat työhön.
Kuulotestistä ei voi reputtaa. Terveydentilan seurannalla havaitaan muutokset ajoissa, kauan ennen kuin ne huomaa arjessa. Työterveyslaitos muistuttaa, että alemman toiminta-arvon ylittävälle melulle altistuvan on voitava käydä ennaltaehkäisevässä audiometrisessä kuulotestissä (Työterveyslaitos: melu).
Bollsen on vuonna 2016 perustettu kuulonsuojainyritys, jonka tuotteisiin luottaa yli miljoona ihmistä. Moni testiin kutsuttu käyttää työvuoroissa jo korvatulppia. Työn kuulonsuojauksen valintaa käsittelee opas parhaat korvatulpat työhön.
Kenelle työpaikan kuulotesti kuuluu?
Työpaikan kuulotesti kuuluu työntekijälle, jonka päivittäinen melualtistus vastaa ylempää toiminta-arvoa 85 dB (huippupaine 140 Pa) tai ylittää sen. Tällaiselle työntekijälle on järjestettävä kuulontarkastus määräajoin. Altistusta arvioitaessa kuulonsuojainten vaimennusta ei oteta huomioon (meluasetus 85/2006, 4 §).
Alemman toiminta-arvon 80 dB (112 Pa) ylittävää melua tekevälle on järjestettävä mahdollisuus käydä kuulontarkastuksessa, jos melualtistuksesta on todettu aiheutuvan vaaraa hänen terveydelleen (VNa 1485/2001, 4 a §). Käytännössä työterveyshuolto arvioi työpaikkaselvityksen perusteella, ketkä kuuluvat seurantaan.
Esimerkkiluettelossa erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavista tekijöistä mainitaan melu sekä melun ja sisäkorvalle myrkyllisten aineiden tai tärinän yhteisvaikutus. Jos työssäsi on kumpaakin, kerro siitä työterveyshuollolle. Meluasetus velvoittaa työnantajan suojelemaan myös työntekijöitä, jotka työterveyshuolto on todennut erityisen alttiiksi melulle (16 §).
Mitä laki edellyttää kuulon seurannalta?
Meluasetuksen 20 § toteaa, että työntekijöiden terveydentilan seurannasta säädetään työterveyshuoltolainsäädännössä. Työnantajan on työterveyshuoltolain (1383/2001) 4 §:n mukaan järjestettävä työterveyshuolto kustannuksellaan, ja 12 §:n mukaan siihen kuuluvat työstä johtuvat terveystarkastukset. Säädökset löytyvät Finlexistä: työterveyshuoltolaki, asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä ja meluasetus.
Altistuksen toiminta-arvot ja muut meluasetuksen vaatimukset käy läpi opas työmelun raja-arvoista ja meluasetuksesta. Kuulon seuranta on yksi työnantajan velvollisuuksista, ja kaikki kuusi velvollisuutta kokoaa opas työnantajan velvollisuuksista melun suhteen.
Kuinka usein työpaikan kuulotesti tehdään?
Asetus ei anna kuulotestille omaa, kaikille samaa väliä. Alkutarkastus pyritään tekemään ennen työn alkamista, mutta se on tehtävä viimeistään kuukauden kuluessa työn aloittamisesta. Työn jatkuessa määräaikaistarkastus toistetaan yleensä 1–3 vuoden välein, ellei erityisistä syistä tarvita tiheämpiä tarkastuksia (VNa 1485/2001, 4 §).
Alkutarkastus on tärkeä, koska myöhempiä tuloksia verrataan siihen. Jos olet työskennellyt meluisassa työssä vuosia ilman testiä, kysy työterveyshuollolta, milloin pääset ensimmäiseen kuulotestiin. Tarkka väli riippuu työn melusta ja työterveyshuollon arviosta.
| Tilanne | Mitä järjestetään | Peruste |
|---|---|---|
| Melualtistus ylittää alemman toiminta-arvon 80 dB (112 Pa) ja melusta on todettu terveysvaaraa | Mahdollisuus käydä kuulontarkastuksessa | VNa 1485/2001, 4 a § |
| Melualtistus vastaa ylempää toiminta-arvoa 85 dB (140 Pa) tai ylittää sen | Kuulontarkastus määräajoin | VNa 1485/2001, 4 a § |
| Alkutarkastus erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä | Ennen työn alkua, viimeistään kuukauden kuluessa | VNa 1485/2001, 4 § |
| Määräaikaistarkastus työn jatkuessa | Yleensä 1–3 vuoden välein, tarvittaessa useammin | VNa 1485/2001, 4 § |
| Työntekijä, jonka työterveyshuolto on todennut erityisen alttiiksi melulle | Työnantaja ryhtyy suojelutoimiin | Meluasetus 85/2006, 16 § |
Mitä työpaikan kuulotestissä tapahtuu?
Työpaikan kuulotesti on yleensä äänekynnysaudiometria, jossa koulutettu terveydenhuollon ammattilainen soittaa kuulokkeiden kautta ääniä hiljaisessa tilassa ja kirjaa hiljaisimman äänen, jonka kuulet eri taajuuksilla matalista korkeisiin. Painat nappia tai nostat kättä aina, kun kuulet äänen.
Aluksi kysytään yleensä melutaustasta, aiemmista korvaongelmista ja meluisista harrastuksista, kuten ampumisesta tai keikoista. Korvat tähystetään, jotta korvavaha ei vaikuta tulokseen.
Työterveyshuolto voi pyytää välttämään kovaa melua ennen testiä. Silloin tulos kuvaa tasaantunutta kuuloasi eikä melun jälkeistä tilapäistä kuulon heikkenemistä.
Mitä kuulotestin tulos kertoo?
Tulos kirjataan audiogrammiin, jota työterveyslääkäri tai -hoitaja vertaa alkutarkastuksen tulokseen ja ikään nähden tavanomaiseen kuuloon. Tulkinta kuuluu ammattilaiselle, eikä yksittäinen käyrä vielä kerro syytä. Terveystarkastuksen tulee asetuksen mukaan selvittää altistuminen, siitä todennäköisesti aiheutunut muutos ja sen vaikutus työhön sopivuuteen (VNa 1485/2001, 5 §).
Sinulla on oikeus saada tietoa tarkastuksen tarkoituksesta, tuloksista ja tulkinnoista (työterveyshuoltolaki 1383/2001, 17 §). Kysy rohkeasti, mitä käyrä tarkoittaa ja milloin seuraava testi on. Vain lääkäri voi todeta kuulovaurion tai sen syyn.
Kuka näkee tulokset ja kuinka kauan tiedot säilytetään?
Audiogrammi on potilastieto, joka pysyy työterveyshuollolla. Työnantajalle työterveyslääkäri saa antaa erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä kirjallisen lausunnon terveystarkastusten johtopäätöksistä ja niiden perusteella aiheellisista työsuojelutoimista, siltä osin kuin ne liittyvät työsuojeluun ja työterveyshuoltoon (1383/2001, 18 §). Muuten salassa pidettäviä tietoja ei saa luovuttaa ilman suostumustasi.
Työterveyshuollon potilasasiakirjojen laadinnasta ja säilytysajoista on voimassa, mitä potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa säädetään (1383/2001, 21 §). Säilytysaika ei siis määräydy meluasetuksesta. Altistustiedot, kuten arvioidut ja mitatut melutasot, työnantajan on säilytettävä niin kauan kuin ne ovat tarpeen melulle altistumisen arvioinnin ja ehkäisemisen kannalta (meluasetus, 9 §).
Mitä tapahtuu, jos testi osoittaa muutoksen?
Jos kuulotesti osoittaa muutoksen, työterveyshuolto selvittää syytä ja ohjaa sinut tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Asetuksen mukaan terveystarkastusten avulla ohjataan työntekijä tutkimuksiin ja hoitoon ammattitautia epäiltäessä, ja tuloksilla seurataan työsuojelutoimenpiteiden vaikutusta (VNa 1485/2001, 5 §). Työterveyshuoltoon kuuluu myös tehdä toimenpide-ehdotuksia työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi (1383/2001, 12 §).
Muutos kertoo siis työpaikasta yhtä paljon kuin työntekijästä. Seurannan tulosten perusteella pyritään aina vaaran poistamiseen (1485/2001, 5 §). Sillä selviää, että kone on muuttunut äänekkäämmäksi, hiljaisempi työväline on tarpeen tai suojaimet eivät istu kunnolla koko tiimillä.
Meluasetuksen mukaan työnantajan on otettava riskin arvioinnissa huomioon myös ne työntekijät, jotka työterveyshuolto on todennut erityisen alttiiksi melulle, ja ryhdyttävä toimenpiteisiin heidän terveytensä ja turvallisuutensa suojelemiseksi (11 ja 16 §).
Jos kuulosi tuntuu muuttuneen, korvissa soi tai kuulo on vaimentunut työvuoron jälkeen, ota yhteys työterveyshuoltoon tai lääkäriin. Äkillinen kuulon heikkeneminen toisessa tai molemmissa korvissa vaatii pikaista lääkärin arviota, joten hakeudu silloin terveyskeskukseen tai päivystykseen.
Miten työpaikan kuulotesti eroaa tavallisesta kuulotutkimuksesta?
Työpaikan kuulotesti on terveydentilan seurantaa, jonka työnantaja järjestää työterveyshuollon kautta melun terveysvaikutusten seuraamiseksi. Se ei ole sama asia kuin kuulovian selvittäminen, jota varten hakeudutaan lääkärin vastaanotolle. Audiometria voi näyttää samalta, mutta tarkoitus on eri.
Jos olet huolissasi kuulostasi, kerro siitä työterveyshuollolle tai terveyskeskuslääkärille, joka arvioi, tarvitaanko jatkotutkimuksia. Työpaikan seuranta ei estä sinua hakeutumasta myös muuhun terveydenhuoltoon.
Mitä voit tehdä kuulotestien välillä?
Testien välillä kuulosi suojaa parhaiten johdonmukainen suojaus: pidä suojaimet korvissa aina, kun astut alueelle, jossa melu on 85 dB tai yli, ja varmista, että ne istuvat oikein. Alueiden merkinnöistä kertoo opas melualueesta ja merkinnöistä. Lyhyetkin tauot kertyvät, sillä jokainen 3 dB:n nousu kaksinkertaistaa korviin pääsevän äänienergian.
Miten suojaamattomat minuutit kasvavat päivän meluannokseksi, käydään läpi oppaassa siitä, mitä tapahtuu, kun työssä ei käytä kuulonsuojaimia. Istuvuus on toinen puoli, ja askel askeleelta neuvoo opas korvatulppien laittamisesta ja istuvuuden tarkistamisesta. Pitkien vuorojen käyttöä käsittelee voiko korvatulppia käyttää koko työpäivän.
Uudelleenkäytettäväksi vaihtoehdoksi sopivat WorkPRO-korvatulpat, jotka ovat matalaprofiilisia, joten kuulokupit sopivat niiden päälle. Meidän WorkPRO-korvatulppamme (SNR 24 dB, 29,95 €) ovat passiivisia silikonitulppia, jotka on testattu standardin EN 352-2 mukaan ja joiden arvot ovat H 24, M 21 ja L 19. Ne on valmistettu hypoallergeenisesta silikonista, ne kestävät jopa 100 käyttökertaa, ja mukana tulee 40 päivän rahat takaisin -takuu. Vaimennus kasvaa taajuuden mukana. Varoitusääni kuuluu tulppien läpi siksi, että se on voimakas, ei siksi, että suodatin päästäisi sen läpi.
Työpaikan kuulotesti kuuluu meluisessa työssä työskentelyyn: alkutarkastus ennen työn alkua tai kuukauden sisällä, sen jälkeen määräaikaistarkastus yleensä 1–3 vuoden välein ja työterveyshuollon luottamuksellisesti säilyttämä audiogrammi. Jos työsi altistaa 85 dB:n tai sitä kovemmalle melulle etkä ole käynyt kuulotestissä, kysy esihenkilöltä, työsuojeluvaltuutetulta tai työterveyshuollolta, milloin pääset ensimmäiseen testiin.
Testien välillä sinä vaikutat siihen, että kuulosi säilyy vertailukelpoisena: käytä suojaimia oikein jokaisessa meluisassa työvaiheessa. Pienet tavat joka vuorolla pitävät vertailun alkutarkastukseen merkityksellisenä vuodesta toiseen.
