Melualue ja kuulonsuojainten merkintä: milloin alue on merkittävä?

⏱️ Arvioitu lukuaika: 12 min

Lyhyt vastausMelualue on alue, jolla työntekijät saattavat altistua ylemmän toiminta-arvon 85 dB tai huippupaineen 140 Pa ylittävälle melulle. Meluasetuksen (85/2006) mukaan työnantajan on merkittävä alue ja rajattava pääsy, jos se on mahdollista, ja suojaimia on käytettävä. Kilpenä on sininen määräysmerkki, ja suojain valitaan melutason mukaan.
Tehdashallin sisäänkäynti, jonka vieressä on sininen kuulonsuojainten käyttöä osoittava kilpi ja kynnyksellä keltamusta lattiateippi
Tällä sivulla: Yleiskatsaus
    Tiivistä AI:lla

    Tärkeimmät huomiot

    Melualue on työpaikan alue, jolla työntekijät saattavat altistua ylemmän toiminta-arvon 85 dB ylittävälle melulle. Meluasetuksen (85/2006) 13 §:n mukaan työnantajan on merkittävä alue asianmukaisesti ja rajattava sinne pääsy, jos se on teknisesti mahdollista ja tarpeellista. Alueella on käytettävä kuulonsuojaimia.

    Kun työntekijät saattavat altistua ylemmän toiminta-arvon ylittävälle melulle: päivittäinen altistus 85 dB tai äänen huippupaine 140 Pa. Tasolta 80 dB (huippupaine 112 Pa) kuulonsuojaimet on annettava saataville, mutta käyttövelvollisuus alkaa vasta tasolta 85 dB.

    Sininen ympyrä ja valkoinen kuvatunnus on määräysmerkki, joka kertoo, että kuulonsuojaimia on käytettävä tästä eteenpäin. Valtioneuvoston asetuksen 687/2015 mukaan määräysmerkit ovat pyöreitä ja kuvatunnus on valkoinen sinisellä taustalla. Kilpi ei siis tarkoita pelkästään, että alueella on meluisaa.

    Käytännössä kyllä. Meluasetus koskee työntekijöitä, mutta sama melu vahingoittaa vierailijan kuuloa yhtä lailla, ja työpaikan ohjeissa ja perehdytyksessä suojainten käyttö tehdään yleensä sisäänpääsyn ehdoksi myös urakoitsijoille, vuokratyöntekijöille ja vierailijoille.

    Voi. Alue seuraa melun lähdettä, joten se voi olla pysyvä tai tilapäinen, kiinteä tai siirrettävä, esimerkiksi katkaisusahan ympäristö työmaalla tai puristin tuotantoajon aikana. Silloin merkintä siirretään melun mukana ja poistetaan, kun melu loppuu.

    Ei. Merkintä kertoo, että suojain vaaditaan, ei kuinka paljon sen on vaimennettava. Suojain valitaan melutason mukaan, ja liiallinen vaimennus on yhtä lailla ongelma, sillä riskin arvioinnissa on otettava huomioon myös melun ja varomerkkien yhteisvaikutus (meluasetus, 11 §).

    Melualue on se osa työpaikkaa, jossa kuulonsuojainten käyttö ei ole vapaaehtoista. Meluasetuksen mukaan työnantajan on merkittävä alueet, joilla työntekijät saattavat altistua ylemmän toiminta-arvon 85 dB ylittävälle melulle tai äänen huippupaineelle 140 Pa, ja kilpenä on yleensä sininen kuulonsuojainten käyttöä osoittava merkki.

    Meluasetuksen, suojainten valinnan ja ammattikohtaiset oppaat on koottu sivulle korvatulpat työhön.

    Usein kysytty asia tulee kilven toiselta puolelta: tarvitseeko suojaimia, jos vain kulkee alueen läpi? Sääntö koskee alueelle menoa, ei siellä vietettyä aikaa, joten vastaus on kyllä, ja tulpat laitetaan korviin ennen rajaa. Työterveyslaitos kertoo, että melu on merkittävä ammattitauteja aiheuttava altiste.

    Bollsenilla valmistamme uudelleenkäytettäviä kuulonsuojaimia, joita yli miljoona ihmistä käyttää nukkumiseen, musiikkiin ja työhön. Työhön tarkoitettujen tulppien valinnasta kertoo opas parhaat korvatulpat työhön.

    Mikä on melualue?

    Melualue on alue, jolla työntekijät saattavat altistua ylemmän toiminta-arvon ylittävälle melulle. Meluasetuksen (85/2006) 13 § velvoittaa työnantajan merkitsemään tällaiset alueet asianmukaisesti. Lisäksi alue on rajattava ja pääsyä sinne rajoitettava, jos se on teknisesti mahdollista ja mahdollisen altistumisen vuoksi tarpeellista.

    Sama pykälä velvoittaa antamaan työntekijän käyttöön henkilökohtaiset kuulonsuojaimet, joita hänen on käytettävä, ja varmistamaan, että niitä käytetään oikein. Asetus perustuu EU:n meludirektiiviin 2003/10/EY. Melualue ei korvaa melun vähentämistä vaan osoittaa sen, mitä vähentämisen jälkeen on jäljellä (12 §).

    Alue voi olla pysyvä tai tilapäinen, kiinteä tai siirrettävä, koska velvoite seuraa melua eikä pohjapiirrosta.

    Milloin työpaikalla on oltava melualue?

    Melualue tarvitaan aina, kun työntekijät saattavat altistua päivittäin ylemmälle toiminta-arvolle 85 dB tai äänen huippupaineelle 140 Pa. Perusteena on melun arviointi, ei yksittäinen huono päivä. Meluasetuksen 4 §:ssä arvot on porrastettu kolmeen tasoon, ja melualue sijoittuu keskimmäiselle.

    • 80 dB ja huippupaine 112 Pa (alempi toiminta-arvo): kuulonsuojaimet on annettava saataville.
    • 85 dB ja huippupaine 140 Pa (ylempi toiminta-arvo): suojaimet on annettava käyttöön ja niitä on käytettävä, ja alueet on merkittävä.
    • 87 dB ja huippupaine 200 Pa (raja-arvo): altistus ei saa ylittää tätä suojaimien vaimennus huomioon otettuna.

    Toiminta-arvoja sovellettaessa suojainten vaikutusta ei oteta huomioon (4 §), joten tulpat korvassa eivät tee melualueesta tarpeetonta. Kun altistus on ylittänyt ylemmän toiminta-arvon, työnantajan on myös laadittava meluntorjuntaohjelma (15 §). Arvojen taustan ja laskutavan käsittelee opas melua koskevista säännöistä työssä.

    Kaavio melun toiminta- ja raja-arvoista meluasetuksen 85/2006 mukaan: 80 dB ja huippupaine 112 Pa alempi toiminta-arvo, kuulonsuojaimet annettava saataville; 85 dB ja huippupaine 140 Pa ylempi toiminta-arvo, alue merkitään ja suojaimia käytetään; 87 dB ja huippupaine 200 Pa raja-arvo, jota ei saa ylittää suojaimet huomioon otettuna

    Onko alueesi yli 85 dB:n? Karkea vihje on, että jos joutuu korottamaan ääntään puhuakseen kahden metrin päässä olevan kanssa, melu kannattaa arvioida. Sähkötyökalut ovat tavallinen syy: kulmahiomakone ja pyörösaha voivat ylittää 85 dB helposti. Tyypillisiä lukemia työkalu kerrallaan löytyy oppaasta sähkötyökalujen melutaso. Todellisen tason kertoo kuitenkin työnantajan tekemä arviointi ja mittaus (7 §).

    Miltä melualueen kilpi näyttää?

    Kuulonsuojainten käyttöä osoittava kilpi on määräysmerkki: sininen ympyrä ja valkoinen kuvatunnus, jossa korvillaan kuulonsuojaimet pitävä pää. Kansainvälisessä standardissa SFS-EN ISO 7010 merkin tunnus on M003. Valtioneuvoston asetuksen työpaikkojen turvamerkeistä (687/2015) 9 §:n mukaan standardin ISO 7010 mukaisen kilven katsotaan täyttävän myös asetuksen vähimmäisvaatimukset.

    Asetus perustuu EU:n turvamerkkidirektiiviin 92/58/ETY. Asetuksen 10 §:ssä säädetään kilpien väreistä ja muodoista, ja 3 §:n mukaan työnantajan on annettava työntekijöille opetusta ja ohjausta turvamerkeistä ja niiden edellyttämistä toimenpiteistä. Moniin kilpiin lisätään teksti, esimerkiksi ”Kuulonsuojainten käyttö pakollista” tai ”Melualue”.

    Muoto ja väriMerkkityyppiMitä se kertooEsimerkki
    Sininen ympyrä, valkoinen kuvatunnusMääräysmerkkiNäin on toimittavaKuulonsuojainten käyttö
    Keltainen kolmio, mustat reunatVaroitusmerkkiAlueella on vaaraTrukkiliikenne
    Punainen ympyrä ja vinoviivaKieltomerkkiNäin ei saa toimiaTupakointi kielletty
    Vihreä suorakulmioVarauloskäynti- ja ensiapumerkkiMihin mennä turvaanPoistumistie, ensiapu

    Keltainen kolmio meluisan koneen lähellä vain varoittaa. Sininen ympyrä on käsky, ja melualueella juuri se kilpi ratkaisee.

    Mihin melualueen kilvet kuuluvat?

    Asetuksen 11 §:n mukaan kilvet kiinnitetään sopivalle korkeudelle ja katseen linjaan joko yleisen vaara-alueen sisäänkäynnin kohdalle tai erityisen vaaran välittömään läheisyyteen, hyvin valaistuun ja helposti näkyvään paikkaan. Kilpi on poistettava, kun sen tarkoittamaa tilannetta ei enää ole. Lattiamerkinnät, puomit tai ketjut näyttävät, mistä alue alkaa.

    Tuotantolinjalla melualue voi kattaa puristimet, leikkurit tai pakkauskoneet eikä koko hallia, joten rajan on näyttävä selvästi kulkuväyliltä. Tyypillisistä linjan melutasoista ja asemakohtaisesta suojauksesta kertoo opas korvatulpat tehdastyöhön.

    Tilapäinen alue tarvitsee siirrettävät kilvet. Katkaisusaha työmaalla tai murtaja kellarissa luo alueen niin pitkäksi aikaa kuin työkalu käy, joten kilvet viedään paikalle ennen kuin työ alkaa ja poistetaan, kun se loppuu. Eri töiden melutasoihin sovitettua suojausta käsittelee opas korvatulpat rakennustyöhön.

    Merkit on puhdistettava, huollettava ja tarkastettava säännöllisesti, ja ne on korvattava tarvittaessa uusilla (8 §). Kilpiä ei myöskään saa asettaa liian lähekkäin eikä paikkaan, jossa niiden näkyvyys heikkenee (7 §).

    Miten melualue perustetaan vaihe vaiheelta?

    Melualueen perustaminen alkaa melun arvioinnista ja päättyy tarkistuspäivään. Nämä vaiheet koskevat itse aluetta, ja työnantajan velvollisuudet ulottuvat laajemmalle.

    1. Arvioi. Selvitä melun arvioinnilla ja tarvittaessa mittauksella, missä altistus saattaa nousta tasolle 85 dB tai huippupaineeseen 140 Pa (6 ja 7 §).
    2. Vähennä. Poista melu tai vähennä sitä ensin hiljaisemmilla menetelmillä, kunnossapidolla, vaimennuksella, eristyksellä ja kapseloinnilla, ja mittaa uudelleen (12 §).
    3. Rajaa ja kirjaa. Piirrä alueen raja pohjakuvaan ja merkitse se arviointiin.
    4. Merkitse. Kiinnitä kilpi sisäänkäynnille, lisää lattiamerkinnät tai rajaus ja varaa siirrettävät kilvet liikkuville työkaluille.
    5. Rajoita pääsy. Pidä pois ne, joiden ei tarvitse olla alueella, ja pidä oleskelu niin lyhyenä kuin työ sallii.
    6. Varaa suojaimet. Pidä sopivia suojaimia sisäänkäynnin vieressä, ja kuuntele käyttäjiä sopivuudesta.
    7. Opasta ja valvo. Käy alue läpi perehdytyksessä, urakoitsijat ja vierailijat mukaan lukien, ja tarkista, että suojaimet ovat oikein paikoillaan.
    8. Tarkista. Katso tilanne uudelleen, kun koneet, työpisteet tai vuorojärjestelyt muuttuvat.

    Melualue on vain yksi osa työnantajan velvollisuuksien kokonaisuutta. Oppaassa työnantajan velvollisuuksista melulta suojaamisessa käydään läpi arvioinnista terveydentilan seurantaan ja opetukseen ulottuva luettelo.

    Kuka käyttää kuulonsuojaimia melualueella?

    Kaikkien melualueelle menevien kannattaa käyttää suojaimia: työntekijät, esihenkilöt, urakoitsijat, vuokratyöntekijät ja vierailijat. Meluasetuksen käyttövelvollisuus kohdistuu työntekijään, mutta melu ei erottele ihmisiä, ja siksi työpaikan ohjeet ja perehdytys tekevät suojainten käytöstä käytännössä sisäänpääsyn ehdon kaikille.

    Työntekijällä on oma velvollisuutensa. Hänen on käytettävä annettuja suojaimia oikein ja ilmoitettava viasta heti (työturvallisuuslaki, 19 §). Työntekijän näkökulmaa käsitellään tarkemmin aiheessa voiko työnantaja velvoittaa käyttämään korvatulppia.

    Entä jos vain kulkee läpi? Sääntö on sama: alueelle ei mennä ilman suojainta, ja jos läpikulku on pakollista, tulpat laitetaan korviin ennen rajaa. Koko vuoron käyttävät kysyvät usein, onko korvatulppien käyttö turvallista koko työpäivän, ja vastaus riippuu lähinnä sopivuudesta ja puhtaudesta.

    Kelpaako mikä tahansa kuulonsuojain melualueella?

    Ei. Melualue kertoo, että suojain vaaditaan, mutta ei kuinka paljon sen on vaimennettava, koska suojain valitaan melutason mukaan. Meluasetuksen 13 §:n mukaan suojainten valinnasta säädetään erikseen. Sama 24 dB:n tulppa sopii yhteen alueeseen ja toiseen ei.

    Liian vähäinen vaimennus jättää kuulon alttiiksi, mutta liiallinenkaan ei ole tavoite: tulppien liian voimakas vaimennus eristää työntekijän ympäristöstään ja houkuttelee ottamaan suojaimet pois. Riskin arvioinnissa on otettava huomioon melun ja varomerkkien yhteisvaikutus (11 §). Vaimennusarvoihin ja niiden käyttöön perehdyttää opas kuulonsuojaimen valinnasta melutason mukaan.

    Mitä sisäänkäynnin luona pitäisi olla valmiina?

    Melualueen sisäänkäynnillä pitäisi olla sopivia suojaimia ulottuvilla, jotta kukaan ei ylitä rajaa ilman niitä. Monella työpaikalla on annostelija kertakäyttöisille vaahtomuovitulpille vierailijoita varten, ja vakituiset työntekijät saavat uudelleenkäytettävät tulpat, joskus nauhalliset tai kaarelliset, jotka riippuvat kaulalla käyttöjen välillä.

    Jokaisessa mallissa hygienia, istuvuus ja käyttökustannus vuoroa kohden painottuvat eri tavoin. Oppaassa uudelleenkäytettävät, vaahtomuovi- ja kaaritulpat työhön vertaillaan kolmea mallia vierekkäin työpaikan vastuuhenkilölle.

    Alueelle ja sieltä pois päivän aikana kulkevalle nopein on taskukoteloon kuuluva uudelleenkäytettävä tulppa. Meidän WorkPRO-tulppamme on testattu standardin EN 352-2 mukaan saksalaisessa PZT GmbH -laboratoriossa, ja niiden arvo on SNR 24 dB (H 24, M 21, L 19). Ne on valmistettu uudelleenkäytettävästä hypoallergeenisesta silikonista, ne ovat keltaiset, ja ne kestävät jopa 100 käyttökertaa. Tulpat ovat matalaprofiilisia, joten kuulokupit sopivat niiden päälle.

    WorkPRO on passiivinen, joten se alentaa kaikkia ääniä, myös hälytyksiä, ja kuuluvan varoituksen havaitsee, koska se on voimakas, ei siksi, että suodatin päästäisi sen läpi. Vaimennus kasvaa taajuuden mukana, joten korkeat äänet vaimenevat eniten. Kun melun arviointi osoittaa, että SNR 24 dB sopii alueelle, WorkPRO-korvatulpat (SNR 24 dB, 29,95 €) voivat olla osa suojausta, ja mukana tulee 40 päivän rahat takaisin -takuu. Tarkista alueen taso ensin arvioinnista, koska hiljaisemmille alueille voi sopia pienempi arvo.

    Siis, milloin melualue on merkittävä?

    Heti, kun työntekijät saattavat altistua ylemmän toiminta-arvon 85 dB tai huippupaineen 140 Pa ylittävälle melulle, alue on merkittävä asianmukaisesti, pääsyä on rajoitettava mahdollisuuksien mukaan ja suojaimet on annettava käyttöön. Esihenkilöstä vierailevaan asentajaan kukaan ei mene sisään ilman tasoon sopivaa suojainta. Sama koskee kouluja: teknisen työn luokka voi olla melualue, kuten oppaassamme korvatulpista opettajille kerrotaan.

    Jos korvissa soi tai kuulo tuntuu tukkoiselta vuoron jälkeen, kerro siitä työterveyshuollolle tai lääkärille ja kysy, kuuluvatko työpaikan kuulotestit työnantajasi tarjoamaan terveydentilan seurantaan. Tarkista sitten, että sisäänkäynnin suojaimet vastaavat sen takana olevaa melua.