⏱️ Arvioitu lukuaika: 10 min
Tällä sivulla: Yleiskatsaus
Tärkeimmät huomiot
Varaa aika terveyskeskukseen tai työterveyteen, kun soiminen on toistuvaa tai jatkuvaa, pahenee tai häiritsee untasi, keskittymistä tai mielialaa. Sama pätee, jos soiminen ei ole hävinnyt muutamassa päivässä tai kuuluu vain toisessa korvassa. Kuuloliitto neuvoo hakeutumaan yleis- tai korvalääkärin tutkimuksiin mahdollisimman pian, jos ääni häiritsee tai kuulo on heikentynyt.
Jos soimisen mukana tulee äkillinen kuulon heikkeneminen, kasvojen lihasten heikkous, pyörrytys (huimaus) tai päävamma, hae apua heti. Terveyskirjaston mukaan äkillisessä kuulonmenetyksessä lääkäriin olisi hyvä päästä samana tai seuraavana päivänä. Neuvoa saa Päivystysavusta 116117, ja henkeä uhkaavassa tilanteessa soitetaan 112.
Kannattaa. Jos soiminen jatkuu vain toisessa korvassa, näytä se lääkärille. Syy voi olla vaaraton, esimerkiksi korvavahatulppa, mutta se on helpointa selvittää tutkimuksella.
Ota pian yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyteen. NIDCD:n mukaan korvalääkäri voi tilata kuvantamistutkimuksia erityisesti silloin, kun soiminen sykkii.
Lääkäri tutkii korvat, esimerkiksi vahatulpan tai tulehduksen varalta, kysyy oireista ja aiemmasta korvahistoriasta ja tarvittaessa ohjaa kuulotutkimukseen tai korvalääkärille.
Päivystysapu 116117 neuvoo äkillisissä terveysongelmissa, ja puhelu on maksuton. Hätätilanteessa soita 112. Tietoa ja vertaistukea tinnituksesta saa myös Suomen Tinnitusyhdistykseltä ja Kuuloliitolta.
Milloin korvien soimisen vuoksi kannattaa mennä lääkäriin, riippuu lähinnä ajoituksesta ja muutamasta varoitusmerkistä. Kovan keikan tai meluisan päivän jälkeinen soiminen tasaantuu usein, kun korvat saavat rauhaa. Syistä kerromme oppaassa, joka käsittelee, miksi korvat soivat kovan melun jälkeen. Tässä oppaassa keskitytään muuhun: soimiseen, joka ei haihdu tai palaa toistuvasti, ja soimiseen, jonka mukana on muita oireita.
Kaikki aiheen oppaamme löydät yhdeltä sivulta: korvatulpat tinnitukseen.
Bollsen on kuulonsuojaimia valmistava yritys, ei klinikka. Tämä opas on yleistä tietoa, ei diagnoosi eikä hoito-ohje. Tiedot perustuvat Kuuloliiton, Terveyskirjaston, Päivystysavun ja NIDCD:n julkaisuihin, ja linkit löydät tekstistä, jotta voit tarkistaa ne itse. Yksilöllisessä tilanteessa ratkaisee aina lääkäri.
Milloin korvien soimisen vuoksi kannattaa mennä lääkäriin?
Suomessa ensimmäinen kontakti on terveyskeskus tai työterveyshuolto, ja tarvittaessa lääkäri ohjaa eteenpäin korvalääkärille (korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, englanniksi ENT). Kuuloliitto kertoo tinnitussivullaan, että jos korvissa kuuluva ääni on häiritsevää tai kuulo on heikentynyt, kannattaa hakeutua yleis- tai korvalääkärin tutkimuksiin mahdollisimman pian. Lisätietoa saa terveyskeskuslääkäriltä tai yksityiseltä korvalääkäriltä.
Käytännössä aika kannattaa varata, kun jokin seuraavista pitää paikkansa:
- soiminen on toistuvaa tai jatkuvaa
- soiminen pahenee
- soiminen häiritsee untasi, keskittymistäsi tai mielialaasi
- soiminen ei ole hävinnyt muutamassa päivässä
- soiminen kuuluu vain toisessa korvassa
- kuulosi tuntuu heikentyneen
Lista on yleinen nyrkkisääntö, ei virallinen kriteeristö. Jos et ole varma, kysy ammattilaiselta. Yöunet nousevat usein esiin, ja korvatulppien käytöstä yöllä kerromme erillisessä oppaassa: korvatulpat yöllä. Lapsen soimisesta ei aina kerrota sanoin, joten vanhemmille on oma opas, lapsen kuulovaurion merkeistä.
Milloin korvien soiminen on kiireellistä?
Kiireellisyys jakautuu kahteen tasoon: pian lääkärille ja heti apua. Ero ratkaisee, mihin otat yhteyttä.
Pian lääkärille. Ota pian yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyteen, jos soiminen sykkii pulssin tahdissa. NIDCD:n mukaan korvalääkäri voi tilata kuvantamistutkimuksia, kuten magneettikuvauksen, tietokonetomografian tai ultraäänitutkimuksen, erityisesti silloin, kun soiminen sykkii.
Heti apua. Hae apua heti, jos soimisen mukana tulee äkillinen kuulon heikkeneminen, kasvojen lihasten heikkous, pyörrytys (huimaus), tai jos soiminen alkoi päävamman jälkeen. Terveyskirjaston mukaan äkillisessä kuulonmenetyksessä kannattaa olla välittömästi yhteydessä terveydenhuollon yksikköön, ja lääkäriin olisi hyvä päästä samana tai seuraavana päivänä. Yöllä lääkäriin ei kuitenkaan tarvitse lähteä, mutta perjantai-iltapäivänä alkanutta oiretta ei kannata jättää maanantaihin.
Jos terveysasema on kiinni etkä tiedä, tarvitseeko oireesi päivystyskäyntiä, soita Päivystysapuun 116117. Palvelu neuvoo äkillisissä terveysongelmissa ympäri vuorokauden, ja puhelu on maksuton. Hätätilanteessa, esimerkiksi jos epäilet halvausta tai tilanne uhkaa henkeä, soita 112.
Kuinka kauan kannattaa odottaa ennen lääkäriaikaa?
Tavallisessa soimisessa ilman varoitusmerkkejä muutama päivä on yleinen raja, jonka jälkeen aika kannattaa varata, kun taas äkillisen tai sykkivän soimisen kanssa ei kannata odottaa. Taulukko kokoaa ajoitukset yhteen. Se on yleinen opas, ei ennuste siitä, kuinka kauan kenenkään soiminen kestää.
| Milloin | Mitä ohjeet sanovat | Keneen ottaa yhteyttä |
|---|---|---|
| Missä vaiheessa tahansa, jos mukana on päävamma, äkillinen kuulon heikkeneminen, kasvojen lihasten heikkous tai huimaus | Hae apua heti. Äkillisessä kuulonmenetyksessä lääkärille samana tai seuraavana päivänä (Terveyskirjasto) | Päivystysapu 116117, henkeä uhkaavassa tilanteessa 112 |
| Missä vaiheessa tahansa, jos ääni sykkii pulssin tahdissa | Ota pian yhteyttä lääkäriin. Korvalääkäri voi tilata kuvantamistutkimuksia (NIDCD) | Terveyskeskus tai työterveys |
| Ensimmäiset vuorokaudet kovan äänen jälkeen, ei muita oireita | Anna korvien levätä ja vältä lisämelua | Aikaa ei tarvitse varata, jos soiminen vaimenee. Jos huolestuttaa, Päivystysapu 116117 |
| Soiminen kuuluu yhä muutaman päivän tai viikon jälkeen tai vain toisessa korvassa | Käytännön nyrkkisääntö: näytä lääkärille | Terveyskeskus tai työterveys, tarvittaessa lähete korvalääkärille |
| Soiminen häiritsee untasi, keskittymistäsi tai mielialaasi, tai kuulo on heikentynyt | Kuuloliitto: hakeudu yleis- tai korvalääkärin tutkimuksiin mahdollisimman pian | Terveyskeskus tai työterveys, sitten lähete tarvittaessa |
Taulukko ei korvaa lääkärin arviota. Jos olet epävarma, ota yhteyttä terveydenhuoltoon, äläkä odota taulukon rajoja.
Mitä lääkärin vastaanotolla tapahtuu?
Vastaanotolla lääkäri tutkii korvat ja etsii syytä, jonka voi selvittää heti, kuten korvavahatulppaa tai korvatulehdusta. NIDCD kertoo tinnitusta käsittelevällä sivullaan, että perusterveydenhuollon lääkäri tarkistaa korvavahan tai korvatulehduksen nesteen, kysyy sairaushistoriasta ja lääkityksestä ja ohjaa tarvittaessa korvalääkärille. Korvalääkäri tutkii pään, kaulan ja korvat, ja häneltä potilas voidaan ohjata edelleen audiologille, joka mittaa kuulon.
Kannattaa tulla valmistautuneena. Kerro, millaista ääni on (soimista, sirinää, suhinaa vai huminaa), milloin se alkoi, kuuluuko se toisessa korvassa vai molemmissa ja alkoiko se kovan melun jälkeen. Kerro sitten, miten se vaikuttaa uneen, työhön ja mielialaan.
Jos vastaanotolla todetaan vain, että soiminen menee todennäköisesti ohi, mutta oireesi jatkuu tai tuntuu isolta, kerro konkreettisesti, miten se vaikuttaa arkeesi. Tarvittaessa voit hakeutua uudelle käynnille.
Mitä tapahtuu lähetteen jälkeen?
Lähetteen jälkeen potilas ohjataan yleensä kuulotutkimukseen tai korvalääkärille. Kuulotutkimuksessa mitataan, kuinka hyvin eri äänet kuuluvat. Korvalääkäri etsii rakenteellisia syitä ja voi tilata kuvantamistutkimuksia. Odotusajat ja hoitopolku vaihtelevat hyvinvointialueittain ja siitä, hoidetaanko asiaa julkisella vai yksityisellä puolella. Kysy aikaa varatessasi arvioitua odotusaikaa. Kuulotutkimuksen kulusta kerromme erillisessä oppaassa: mitä kuulotutkimuksessa tapahtuu.
Seuraavat vaihtoehdot ovat vain tietoa, ja niistä päättää lääkäri yhdessä sinun kanssasi. Kuuloliiton mukaan tinnituksen hoito- ja kuntoutusmuodot ovat yksilöllisiä. Jos kuulo on heikentynyt, kuulokojeen käyttö voi vähentää tinnituksen häiritsevyyttä, koska kuuleminen helpottuu ja kuulojärjestelmä rentoutuu. Kuuloliitto järjestää myös tinnituskursseja.
Keneltä voi kysyä neuvoa ennen lääkäriaikaa tai sen odottaessa?
Jos tilanne on akuutti tai et tiedä, tarvitseeko hakeutua päivystykseen, soita Päivystysapuun 116117. Se on hyvinvointialueiden järjestämä maksuton neuvontapalvelu, joka vastaa ympäri vuorokauden.
Pitkäaikaisen soimisen kanssa tietoa ja vertaistukea saa Suomen Tinnitusyhdistykseltä, jonka vertaistukiryhmiä kokoontuu eri paikkakunnilla, ja Kuuloliitolta. Ne voivat tuoda tukea odotusaikaan.
Jos soiminen painaa mielialaa niin, että jaksaminen tuntuu raskaalta, voit soittaa maksuttomaan MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai ottaa yhteyttä terveyskeskukseen.
Miten kuulonsa voi suojata jatkossa?
Melualtistus on tunnettu kuulovaurion riskitekijä, joten hyödyllisin jatkotoimi on melun annoksen pienentäminen. Seiso kauempana kaiuttimista, pidä taukoja hiljaisemmassa paikassa ja vähennä aikaa meluisissa paikoissa. Oppaamme, joka kertoo, kuinka kova ääni on liian kova, kertoo seurattavat desibelitasot.
Bollsen valmistaa kuulonsuojaimia, ja sanomme suoraan, mitä ne tekevät. Korvatulpat vähentävät korvaan päätyvän melun määrää seuraavalla kerralla. Ne eivät ole hoito, eikä niitä ole tarkoitettu kuulohäiriöiden parantamiseen tai diagnosointiin, eivätkä ne vaikuta soimiseen, joka on jo olemassa. Oppaassa, joka käy läpi, mihin korvatulpat pystyvät ja mihin eivät, kerrotaan realistisista odotuksista istuvuuden ja vaimennuksen suhteen.
Kovia päiviä varten Life+ -korvatulpat (SNR 24 dB, 29,95 €) ovat passiivisia, kaksilamellisia tulppia hypoallergeenisesta silikonista, ja ne kestävät jopa 100 käyttökertaa. Vaimennus kasvaa taajuuden mukana (H 24 dB, M 21 dB, L 19 dB), joten korkeimpia, teräviä ääniä vaimennetaan eniten. Kaikissa tilauksissa on 40 päivän rahat takaisin -takuu.
Meluisaan työhön ja harrastuksiin sopivan suojan valintaan auttaa opas, joka kertoo, miten SNR-arvo valitaan. Ja jos soiminen jatkuu muutaman päivän jälkeen, seuraava askel on lääkäriaika.
