⏱️ Arvioitu lukuaika: 10 min

Tällä sivulla: Yleiskatsaus
Tärkeimmät huomiot
Audionomi kysyy kuulostasi ja melualtistuksestasi, katsoo kumpaankin korvaan otoskoopilla ja soittaa sitten kuulokkeiden kautta eri korkuisia ääniä äänieristetyssä tilassa. Painat nappia aina, kun kuulet äänen. Tulos piirretään kuulokäyräksi eli audiogrammiksi, ja se käydään läpi yhdessä. Kestoon kannattaa varata riittävästi aikaa, koska tutkimus voi sisältää lisämittauksia.
Julkisessa terveydenhuollossa reitti kulkee yleensä terveyskeskuksen tai työterveyshuollon lääkärin kautta korvalääkärille ja tarvittaessa kuulokeskukseen tai sairaalan audiologian yksikköön. Korvalääkärille voi mennä myös yksityisesti. Hinnat ja maksut vaihtelevat, joten tarkista ne hyvinvointialueen tai yksityisen palveluntuottajan hinnastosta.
Kuulokäyrä näyttää hiljaisimman äänen, jonka kuulet kullakin taajuudella. Kuuloliitto kertoo, että normaalikuuloisuuden rajana pidetään 10–20 desibelin kuulon tasoa. Kun kuulokynnys on paremmassa korvassa noin 30 desibeliä, kuulokojeen tarve arvioidaan yksilöllisesti.
Se on kuulokäyrän notkahdus noin 3–6 kHz:n alueella, tyypillisesti 4 kHz:ssä, jota audionomit tarkastelevat melualtistuksen jälkeen. Vuoden 2021 katsauksessa, johon kuului 84 tutkimusta, yhteys ei osoittautunut yksinkertaiseksi. Lovi on siis vihje audionomille, ei tuomio.
Sitä voi harkita, jos käyt keikoilla, käytät sähkötyökaluja tai lennät paljon. Yksi kuulokäyrä nyt antaa sinulle ja audionomille vertailukohdan, jos kuulo tuntuu vuosien päästä erilaiselta.
Voi. Tavallinen tutkimus päättyy 8 kHz:iin, ja tutkimuksissa on havaittu eroja sen yläpuolella ihmisillä, joilla korvat soivat mutta kuulokäyrä on normaali. Jos korvien soiminen jatkuu, siitä kannattaa puhua lääkärille. Sivun lopussa on tietoa siitä, mistä apua löytyy.
Kuulontutkimus on yksinkertaisempi kuin useimmat odottavat. Ensin kysytään muutama kysymys ja katsotaan korviin, sitten kuunnellaan hiljaisessa huoneessa sarja piippauksia. Moni jännittää, että ”reputtaa”, mutta testissä ei voi epäonnistua. Se kirjaa vain sen, mitä korvasi sinä päivänä poimivat.
Kaikki aiheen oppaamme löydät yhdeltä sivulta: korvatulpat tinnitukseen.
Olemme Bollsen, kuulonsuojaimia valmistava merkki, emme klinikka. Siksi tämä opas pitäytyy siinä, mitä Kuuloliitto, Terveyskirjasto ja julkaistu tutkimus kertovat. Osa lukijoista päätyy tänne etsiessään tietoa aiheesta korvien soiminen kovan melun jälkeen, osa haluaa vertailukohdan ennen vuosien keikkailua ja remontteja.
Mitä kuulontutkimuksessa tapahtuu vaihe vaiheelta?
Aikuisen tavallinen kuulontutkimus perustuu äänesaudiometriaan eli puhdasäänimittaukseen: audionomi soittaa eri taajuuksilla ääniä ja etsii hiljaisimman voimakkuuden, jonka kuulet kullakin. Kuuloliiton mukaan kuulokynnys mitataan taajuuksilla 125–8 000 Hz. Tutkimuksen vaiheet ovat tavallisesti nämä.
- Kysymykset. Audionomi kysyy havaitsemistasi muutoksista, aiemmista korvatulehduksista, mahdollisesta korvien soimisesta ja siitä, kuinka paljon melua viikkoosi kuuluu.
- Korvien tarkastus. Kumpaankin korvaan katsotaan otoskoopilla (usein pienellä kameralla). Runsas korvavaha voi tarkoittaa, että tutkimus siirretään toiselle päivälle.
- Äänet. Istut äänieristetyssä tilassa kuulokkeet päässä ja painat nappia tai nostat kättä aina, kun kuulet äänen.
- Luujohtuminen. Pannan päässä oleva pieni värähtelevä tyyny asetetaan korvan taakse. Se lähettää ääntä luun kautta, ja sen avulla audionomi näkee, missä korvan osassa muutos sijaitsee.
- Lisämittaukset. Tutkimukseen voi kuulua tympanometria (pehmeä mittapää, joka testaa tärykalvon liikkuvuutta), puheaudiometria tai hälypuhetesti, jossa kuunnellaan numerosarjoja taustahälyssä.
- Tulokset. Kuulokynnykset piirretään audiogrammiin, ja ne käydään läpi ennen kuin lähdet.
Brittiläisen audiologiayhdistyksen (British Society of Audiology) puhdasäänimittauksen menettelyohjeessa (2018) mittaus aloitetaan yleensä 1 kHz:stä: ääni heikkenee 10 dB:n askelin, kunnes et enää kuule sitä, ja voimistuu sitten 5 dB:n askelin, kunnes kuulet sen taas. Kuulokynnys on hiljaisin taso, jonka havaitset vähintään puolella nousevista yrityksistä. Tutkimustilan taustamelun tulisi pysyä yleensä alle 35 dB(A):n.
Moni testin tehnyt kertoo, että hiljaisessa tilassa heikot äänet sekoittuvat korvan omaan taustahuminaan. Jos testissä huomaa korvien soimista, siitä kannattaa kertoa heti alussa, sillä audionomi voi vaihtaa sykkiviin tai värähteleviin ääniin, jotka erottuvat paremmin.
Miten kuulontutkimukseen pääsee Suomessa?
Suomessa reitti riippuu siitä, miksi tutkimusta tarvitaan. Kuuloliiton kuulontutkimussivun mukaan tutkimukseen kannattaa hakeutua, jos kuuleminen vaikeutuu esimerkiksi keskusteluissa, meluisissa tilanteissa tai hälytysäänten tunnistamisessa. Terveyskirjaston mukaan asteittain heikkenevässä kuulossa on syytä hakeutua lääkärin arvioon, ja jos mukana on huimausta tai korvien soimista tai ongelma on vain toisessa korvassa, tutkimukseen kannattaa hakeutua parin viikon sisällä.
| Reitti | Kustannukset | Mitä siellä tapahtuu |
|---|---|---|
| Terveyskeskus tai työterveys | Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksut tai työterveyshuollon käytäntö, tarkista oma palvelusi | Lääkäri tutkii korvat, tekee perustutkimuksia ja arvioi, tarvitaanko jatkotutkimuksia tai lähete korvalääkärille |
| Korvalääkäri (julkinen tai yksityinen) | Vaihtelee hyvinvointialueen tai palveluntuottajan mukaan | Korvien tutkimus, kuulontutkimus ja syyn selvittäminen, esimerkiksi korvavahan tai välikorvatulehduksen poissulkeminen |
| Kuulokeskus tai sairaalan audiologian yksikkö | Julkinen erikoissairaanhoito, maksut hyvinvointialueen mukaan | Audionomin tekemä laajempi kuulontutkimus ja tarvittaessa kuulokuntoutuksen arviointi, jossa lääkäri päättää jatkosta tulosten perusteella |
Kuuloliitto muistuttaa, että korvavaha tai välikorvatulehdus voi heikentää kuuloa ja ne ovat hoidettavissa, joten tutkimus kannattaa tehdä myös silloin, kun kuulo tuntuu vain vähän heikentyneen. Tarkat hinnat ja lähetekäytännöt vaihtelevat hyvinvointialueittain ja palveluntuottajittain, joten ne kannattaa tarkistaa omalta palveluntuottajalta.
Meluisassa työssä kuulontutkimukset kuuluvat työterveyshuollon seurantaan, ja niistä kerromme erikseen oppaassa työpaikan kuulotesti ja terveydentilan seuranta. Lasten tutkimukset tehdään eri tavalla, ja oppaassamme lapsen kuulovaurion merkit kerrotaan, milloin tutkimuksesta kannattaa kysyä.
Miten kuulokäyrää luetaan?
Kuulokäyrä eli audiogrammi on kaavio, jossa äänen korkeus kulkee vasemmalta oikealle matalasta korkeaan ja äänen voimakkuus ylhäältä alas desibeleinä (dB HL). Merkki ylhäällä tarkoittaa, että kuulit hyvin hiljaisen äänen. Oikean korvan tulokset merkitään yleensä punaisilla ympyröillä ja vasemman sinisillä ristillä.
Kuuloliiton mukaan normaalikuuloisuuden rajana pidetään 10–20 dB:n kuulon tasoa. Kun puhekuulon kynnys on noussut noin 30 dB:iin, puhutaan sosiaalisen kuulemisen rajasta. Kuulokojeen myöntämisen suositusarvo aikuisilla on 30 dB:n kuulonalenema paremmassa korvassa, ja tarve arvioidaan aina yksilöllisesti. Oppaamme mitä kuulonalenema on avaa näitä käsitteitä arkikielellä.

Kuvio, jota audionomit etsivät vuosien melualtistuksen jälkeen, on lovi: notkahdus 3–6 kHz:n välillä, tyypillisesti 4 kHz:ssä, ja kummallakin puolella parempi kuulo. Ear and Hearing -lehdessä vuonna 2021 julkaistussa katsauksessa (Meghji ja Phillips, 84 tutkimusta, 1 438 987 henkilöä) lovi havaittiin 4 kHz:ssä 63 tutkimuksessa ja 6 kHz:ssä 47 tutkimuksessa, ja päätelmä oli, että yhteys melun kanssa ”ei ole suoraviivainen”. Lovea kannattaa pitää vihjeenä eikä tuomiona, ja tulkinta kuuluu audionomille tai lääkärille.
Erillinen oppaamme voivatko korvat toipua kovan melun jälkeen kertoo, mikä muuttuu yhden kovan illan jälkeen ja mikä ei.
Miksi lähtötason kuulontutkimus kannattaa?
Lähtötason kuulontutkimus on ensimmäinen kuulokäyräsi, joka otetaan silloin, kun kuulo tuntuu hyvältä. Sen jälkeen tehtävällä tutkimuksella on vertailukohta. Ilman lähtötasoa kymmenen vuoden päästä saatu tulos kertoo, missä kuulosi on, mutta ei sitä, kuinka paljon se on muuttunut.
Se sopii keikkailijoille, rumpaleille, viikonloppuisin sähkötyökaluja käyttäville remontoijille ja paljon lentäville, jotka viettävät tunteja lentokoneen matkustamon melussa. Oppaamme voiko konsertti aiheuttaa tinnitusta kertoo, millaisia äänitasoja live-musiikissa on.
Miten kuulontutkimukseen valmistaudutaan?
Pidä kaksi edeltävää päivää hiljaisina. Yhdysvaltalaisen NIDCD:n melun aiheuttamaa kuulonalenemaa koskevan oppaan mukaan kova melu voi aiheuttaa tilapäisen kuulonaleneman, joka häviää 16–48 tunnin kuluttua. Keikka edellisenä iltana voi siis saada lähtötason näyttämään huonommalta kuin se todellisuudessa on.
Mukaan kannattaa ottaa muistiinpano arjen melusta ja käyttämistäsi lääkkeistä. Jos korviin kertyy herkästi vahaa, kysy apteekista neuvoa etukäteen, koska tukkeutunut korva voi estää tutkimuksen tekemisen.
Entä jos kuulontutkimus on normaali mutta korvien soiminen jatkuu?
Normaali tulos tarkoittaa, että kuulokynnyksesi ovat normaalirajoissa taajuuksilla 125–8 000 Hz, sillä tavallinen tutkimus ei ulotu korkeammalle. Se ei tarkoita, että jatkuvalla korvien soimisella ei olisi syytä. Siitä kannattaa keskustella lääkärin kanssa.
Journal of Neuroscience -lehdessä vuonna 2011 julkaistussa tutkimuksessa (Schaette ja McAlpine, UCL Ear Institute) havaittiin heikompia kuulohermon vasteita ihmisillä, joilla korvat soivat mutta kuulokäyrä oli normaali. Ear and Hearing -lehden vuoden 2022 meta-analyysissa (Jafari ja kumppanit, 9 tutkimusta) kuulokynnykset olivat korkeammat 10–18 kHz:n alueella eli tavallisen kuulokäyrän ulkopuolella.
Oppaamme milloin korvien soimisen vuoksi kannattaa hakeutua lääkäriin kokoaa merkit, joiden perusteella kannattaa toimia. Kuuloliiton mukaan korvien soimisen vuoksi on hyvä hakeutua yleis- tai korvalääkärin tutkimuksiin mahdollisimman pian, jos soiminen häiritsee tai kuulo on heikentynyt, ja lisätietoa saa terveyskeskuslääkäriltä tai yksityiseltä korvalääkäriltä. Terveyskirjaston mukaan äkillisessä, selittämättömässä kuulon heikkenemisessä on syytä hakeutua heti lääkärin arvioitavaksi. Tietoa ja vertaistukea tarjoaa myös Suomen Tinnitusyhdistys.
Miten melualtistusta voi pitää kurissa jatkossa?
NIDCD:n mukaan pitkä tai toistuva altistus 85 dBA:n tasoiselle tai sitä kovemmalle äänelle voi aiheuttaa kuulonalenemaa, joten käytännön keino on pienentää melun annosta. Kauempana kaiuttimista oleminen ja hiljaiset tauot auttavat, ja kuulonsuojain kattaa kovat työt ja illat. Oppaamme kuulonsuojaimen valinta ja SNR sovittaa SNR-arvot yleisiin melutasoihin.
Korvatulpat vähentävät korviin pääsevää ääntä. Ne eivät ole hoito eikä niillä pyritä parantamaan tai diagnosoimaan kuulohäiriöitä. Aiheeseen liittyvät oppaat löydät kokoelmasta tinnitus ja korvatulpat.
Kovia päiviä ja iltoja varten meillä on Life+ -korvatulpat (SNR 24 dB, 29,95 €). Ne ovat passiivisia kaksilamellisia tulppia allergiaystävällisestä silikonista. Vaimennus kasvaa taajuuden mukana (H 24 dB, M 21 dB, L 19 dB), joten korkeat äänet vaimenevat eniten. Tulpille on 40 päivän rahat takaisin -takuu.