⏱️ Arvioitu lukuaika: 9 min
Tällä sivulla: Yleiskatsaus
Tärkeimmät huomiot
Kuuloliiton lausunnon (8.10.2024) mukaan noin 800 000 suomalaisella on jonkinasteinen kuulonalenema. Luku on kuulovammaisjärjestön oma arvio, ei virallinen rekisteriluku.
Vuosina 2017–2018 tehdyssä 12 EU-maan kyselytutkimuksessa (11 427 aikuista, Biswas ym., julkaistu 2022) jonkinasteista tinnitusta ilmoitti 14,7 % vastaajista. Tutkijat arvioivat luvun vastaavan noin 65:tä miljoonaa aikuista EU:n alueella. Suomi ei ollut tutkimuksessa mukana.
WHO arvioi maaliskuussa 2022, että yli miljardi 12–35-vuotiasta on vaarassa menettää kuulonsa pitkäaikaisen ja liian kovan äänialtistuksen vuoksi. Vuonna 2022 julkaistu BMJ Global Health -yhdistelmäanalyysi (19 046 henkilöä) antoi vaihteluväliksi 0,67–1,35 miljardia.
WHO:n ensimmäisen maailmanlaajuisen kuuloraportin (maaliskuu 2021) mukaan lähes 2,5 miljardilla ihmisellä eli joka neljännellä on jonkinasteinen kuulonalenema vuoteen 2050 mennessä, ja vähintään 700 miljoonaa tarvitsee kuulonkuntoutusta.
Harva. Yhdysvaltalaisessa kyselyssä (CDC, MMWR, lokakuu 2018) noin 8 % aikuisista ilmoitti käyttävänsä kuulonsuojainta johdonmukaisesti urheilu- ja viihdetapahtumissa. Suomesta vastaavaa vertailukelpoista lukua emme löytäneet.
Meluun, kuulonaleneman yleisyyteen ja tinnitukseen liittyviä lukuja kierrätetään verkossa paljon, ja moni niistä on vanhentunut tai peräisin lähteestä, jota ei enää löydä. Tälle sivulle olemme koonneet suomalaiset, eurooppalaiset ja maailmanlaajuiset luvut, ja jokaisen vieressä on julkaisija, vuosi ja mahdollisuuksien mukaan otoskoko. Luvut, joille emme löytäneet todennettavaa lähdettä, olemme jättäneet pois.
Kokosimme kuulonsuojauksen ja tinnituksen oppaat sivulle korvatulpat tinnitukseen.
Bollsenilla valmistamme uudelleenkäytettäviä silikonikorvatulppia, joihin on luottanut yli 1 000 000 ihmistä ja jotka on testattu saksalaisessa laboratoriossa ja sertifioitu riippumattomasti arvoon SNR 24 dB. Sanomme heti alkuun, mitä korvatulppa tekee: passiivinen korvatulppa pienentää korvaan päätyvän äänen voimakkuutta. Se ei ole hoito eikä lääkinnällinen laite, eikä sitä ole tarkoitettu kuulohäiriöiden parantamiseen tai diagnosointiin. Tämä ero on selitetty tarkemmin oppaassamme mihin korvatulpat pystyvät ja mihin eivät, ja desibeliluvut saa mittakaavaan oppaasta kuinka kovaa on liian kovaa.
Kuinka monella suomalaisella on kuulonalenema?
Kuuloliitto ry kertoo lausunnossaan 8.10.2024, että noin 800 000 suomalaisella on jonkinasteinen kuulonalenema. Luku on kuulovammaisten kansalaisjärjestön arvio, ja se kattaa kaikenasteiset ja kaikenikäiset kuulonalenemat, ei pelkästään melun aiheuttamia. Arvion perusteita ei lausunnossa avata, joten lukua kannattaa lukea suuruusluokkana.
Suomalaiselle aikuisväestölle ei löytynyt tästä aineistosta samalla tavalla dokumentoitua tinnituksen yleisyyslukua, joten tinnituksen osalta nojaamme alla eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin tutkimuksiin. Jos haluat tietää, mitä tinnitus on ja miten sitä tutkitaan, Kuuloliiton tinnitussivu on hyvä lähtökohta.
Music SoundPRO
Watersafe+
Life+Life+Music SoundPROWatersafe+Life+Kuinka yleistä tinnitus on Euroopassa ja maailmalla?
Euroopan laajin vertaileva tutkimus on Biswas ym. (Lancet Regional Health Europe, julkaistu tammikuussa 2022). Vuosina 2017–2018 tehtyyn kyselyyn osallistui 11 427 aikuista 12 EU-maasta, ja 14,7 % ilmoitti kokeneensa jonkinasteista tinnitusta. Vaihteluväli oli 8,7 prosentista Irlannissa 28,3 prosenttiin Bulgariassa. Vaikeaa tinnitusta ilmoitti 1,2 %. Tutkijat arvioivat, että EU:n alueella noin 65 miljoonalla aikuisella on tinnitusta, ja että tinnituksen yleisyys kasvaa iän ja kuulon heikkenemisen myötä. Suomi ei kuulunut tutkimuksen 12 maahan, joten lukua ei voi suoraan siirtää suomalaisiin.
Maailmanlaajuinen kuva on samansuuntainen. Jarach ym. (JAMA Neurology, 2022) yhdistivät 83 väestötutkimuksen prevalenssiarviot vuosilta 1972–2021. Aikuisten yhdistetty yleisyys oli 14,4 % ja vaikean tinnituksen 2,3 %. Yleisyys kasvoi iän mukana: 9,7 % 18–44-vuotiailla, 13,7 % 45–64-vuotiailla ja 23,6 % vähintään 65-vuotiailla. Tutkimusten välinen vaihtelu oli suurta, ja tutkijat itse korostavat sitä. Tinnituksen määritelmä vaihtelee tutkimuksittain, ja luvuissa on mukana myös ohimenevä ääni korvissa.
Mitä luvut kertovat melusta työssä?
EU-OSHA:n työterveys- ja työturvallisuusvirasto toteaa tiedotteessaan 56 (huhtikuu 2005), että joka viidennen eurooppalaisen työntekijän on puolet työajastaan korotettava ääntään tullakseen kuulluksi ja että 7 % ilmoittaa työperäisiä kuulo-ongelmia. Tiedote kutsuu melun aiheuttamaa kuulonmenetystä EU:n yleisimmäksi ilmoitetuksi ammattitaudiksi. Luvut ovat yli kaksikymmentä vuotta vanhoja, ja ne kuvaavat tiedotteen aikaista tilannetta.
Työpaikoilla melua rajoittaa EU:n meludirektiivi 2003/10/EY, jossa altistumisen toiminta-arvot ovat 80 ja 85 dB(A) ja raja-arvo 87 dB(A). Suomessa nämä on säädetty valtioneuvoston asetuksella 85/2006 työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta.
Mitä WHO sanoo kuulonaleneman ja turvattoman kuuntelun määristä?
WHO:n ensimmäinen maailmanlaajuinen kuuloraportti (2.3.2021) ennustaa, että vuoteen 2050 mennessä lähes 2,5 miljardilla ihmisellä eli joka neljännellä on jonkinasteinen kuulonalenema ja että vähintään 700 miljoonaa tarvitsee korva- ja kuulonhoitoa tai kuntoutusta, ellei toimiin ryhdytä.
Maaliskuussa 2022 WHO arvioi, että yli miljardi 12–35-vuotiasta on vaarassa menettää kuulonsa pitkäaikaisen ja liian kovan musiikin ja muun vapaa-ajan äänen vuoksi. Samalla WHO julkaisi turvallisen kuuntelun standardin tapahtumapaikoille, jossa keskimääräisen äänenpaineen enimmäistaso on 100 dB. Kuulokkeiden turvallisesta voimakkuudesta kerromme oppaassamme turvallinen kuulokkeiden äänenvoimakkuus.
Samasta aiheesta on laskettu tarkempi arvio. Dillard ym. (BMJ Global Health, 2022; 33 tutkimusta, 19 046 henkilöä, ikä 12–34 vuotta) arvioivat, että 23,81 % altistuu turvattomalle kuuntelulle henkilökohtaisten kuuntelulaitteiden kautta. Tapahtumapaikkojen luku (48,20 %) perustuu mallinnukseen, koska yhdistetty arvio oli epävarma. Kun osuudet skaalataan maailman väestöön, kuulonalenemavaarassa olevia nuoria on 0,67–1,35 miljardia.
Mitä tiedetään kuulonsuojainten käytöstä ja vaikutuksesta?
Käyttö on vähäistä, ainakin siellä, missä sitä on mitattu. Yhdysvaltalaisessa kansallisessa kyselyssä noin 8 % aikuisista ilmoitti käyttävänsä kuulonsuojainta johdonmukaisesti urheilu- ja viihdetapahtumissa (CDC, MMWR, lokakuu 2018). Luku on Yhdysvalloista, eikä sitä voi sellaisenaan soveltaa Suomeen.
Tunnetuin korvatulppatutkimus on hollantilainen. Ramakers ym. (JAMA Otolaryngology, 2016) arvioivat satunnaistetussa kokeessa 51 aikuista amsterdamilaisella ulkofestivaalilla, jossa keskimääräinen äänitaso oli noin 100 dBA ja käynti kesti 4,5 tuntia. Väliaikainen kuulokynnyksen siirtymä eli ohimenevä kuulon heikkeneminen todettiin tulppaa käyttäneillä 8 prosentissa korvista (4 / 50) ja ilman tulppaa 42 prosentissa (22 / 52). Otos oli pieni ja koe tehtiin yhdessä tapahtumassa, joten sen tuloksia ei kannata yleistää kaikkiin tilanteisiin. Palautuvasta kuulon heikkenemisestä melun jälkeen kerromme lisää oppaassamme korvien soiminen kovan melun jälkeen.
Mitkä ovat tärkeimmät luvut yhdellä silmäyksellä?
Taulukossa on yksi luku lähdettä kohden, vuosi ja otoskoko silloin, kun ne on ilmoitettu. Täydellinen lähdeluettelo on sivun lopussa.
| Luku | Mitä se mittaa | Vuosi | Lähde (otos) |
|---|---|---|---|
| noin 800 000 | suomalaisia, joilla on jonkinasteinen kuulonalenema | 2024 | Kuuloliitto (järjestön arvio) |
| 14,7 % | aikuisia, joilla on jonkinasteista tinnitusta, 12 EU-maassa | 2022 | Biswas ym. (11 427) |
| 14,4 % | aikuisia, joilla on jonkinasteista tinnitusta, maailmanlaajuisesti | 2022 | Jarach ym. (83 tutkimusta) |
| 1 / 5 ja 7 % | eurooppalaisia työntekijöitä, jotka joutuvat korottamaan ääntään / ilmoittavat työperäisiä kuulo-ongelmia | 2005 | EU-OSHA, tiedote 56 |
| lähes 2,5 miljardia | ennuste: jonkinasteinen kuulonalenema vuonna 2050 | 2021 | WHO, maailmanlaajuinen kuuloraportti |
| yli miljardi | 12–35-vuotiasta, joilla on vaara menettää kuulonsa turvattoman kuuntelun vuoksi | 2022 | WHO |
| 23,81 % | 12–34-vuotiaista altistuu turvattomalle kuuntelulle kuuntelulaitteilla | 2022 | Dillard ym. (19 046) |
| 8 % | yhdysvaltalaisaikuisia, jotka käyttävät kuulonsuojainta johdonmukaisesti tapahtumissa | 2018 | CDC, MMWR |
Mitä luvut tarkoittavat kuulosi suojaamisen kannalta?
Kun kolmen alueen luvut lukee yhdessä, kuva on sama: melun aiheuttama kuulovaurio on yleinen riski, ja kuulonsuojaimen käyttöä on mitattu vähän ja se vaikuttaa harvinaiselta. Passiivinen korvatulppa pienentää korvaan päätyvää melua tulevissa kovissa tilanteissa, ei muuta.
Konsertteja, baareja ja meluisia työmatkoja varten Life+ -korvatulpat (SNR 24 dB, 29,95 €) on valmistettu hypoallergeenisesta silikonista, ja ne kestävät jopa 100 käyttökertaa pesun kanssa. Ne ovat passiivisia, ja vaimennus kasvaa taajuuden mukana, joten korkeimpia ääniä vaimennetaan eniten. Musiikki kuuluu edelleen, vain hiljaisempana.
Tarvittava vaimennus riippuu siitä, kuinka kovaa ja kuinka pitkään melua kuuluu. Työpaikalla yllä mainitut toiminta-arvot ovat hyvä lähtökohta.
Tämä sivu on yleistä tietoa, ei lääkärin arviota. Jos korvissa soi tai suhisee useamman päivän ajan tai ääni sykkii pulssin tahdissa, näytä asia lääkärille terveyskeskuksessa tai työterveydessä. Kerromme oppaassamme, milloin korvien soimisen vuoksi kannattaa hakeutua lääkäriin. Tietoa tarjoavat myös Terveyskirjasto ja Suomen Tinnitusyhdistys. Iltaisin ja viikonloppuisin neuvoa saa maksuttomasta Päivystysavusta 116117.
Mistä nämä luvut ovat peräisin?
Luettelossa on kahdenlaisia lukuja. Kyselytutkimukset ja järjestöjen arviot kuvaavat vastanneita tai arvion tekijän näkemystä. Yhdistelmäanalyysit ja WHO:n arviot pyrkivät väestötason kuvaan, mutta niissäkin on epävarmuutta. Lähteet ovat vuodelta 2024 tai sitä vanhemmilta.
- Kuuloliitto ry: lausunto 8.10.2024
- Biswas ym., Lancet Regional Health Europe (2022)
- Jarach ym., JAMA Neurology (2022)
- EU-OSHA: Factsheet 56, An introduction to noise at work (2005); valtioneuvoston asetus 85/2006
- WHO: World report on hearing (2021); safe listening standard (2022)
- Dillard ym., BMJ Global Health (2022)
- CDC: MMWR (2018)
- Ramakers ym., JAMA Otolaryngology (2016)
Kovien tapahtumien jälkeinen korvien soiminen on yleistä, mutta yleinen ei tarkoita vaaratonta. Luvut näyttävät, että melu on iso kansanterveydellinen kysymys ja että suojautuminen kovassa äänessä on vielä harvinaista. Tallenna sivu kirjanmerkkeihin, niin löydät luvut ja lähteet myöhemminkin.
