⏱️ Arvioitu lukuaika: 15 min
Tärkeimmät huomiot
Jokainen ajaja pohtii jossain vaiheessa, suojaako moottoripyöräkypärä kuuloa, yleensä pitkän moottoritieajon jälkeen, kun korvissa suhisee. Oletus on ymmärrettävä. Kypärä peittää korvat, vaimentaa maailmaa heti kun remmin kiinnittää ja on varusteista testatuin.
Mittaukset kertovat toista. Kypärä vähentää korvaan tulevaa kokonaistasoa noin 5–10 dB, eikä se laboratoriotestien mukaan vaimenna juuri lainkaan alle 250 Hz:n taajuuksia. Juuri siellä tuulen melun energia pääosin on. Kypärä ei epäonnistu tehtävässään. Kuulonsuojaus ei vain koskaan ollut sen tehtävä.
Ajajat huomaavat tämän tuntumalta kauan ennen kuin lukevat yhtään tutkimusta. Keskustelupalstoilla toistuu sama kaava: tuulen melu on kamalaa yli 80 km/h:n nopeudessa, ja joku vastaa käyttävänsä jatkossa aina korvatulppia. Bollsenin korvatulpat on valmistettu lääketieteellisen luokan silikonista, ja Moto+ on testattu EN 352-2 -standardin mukaan (SNR 24 dB). Tässä artikkelissa keskitytään siihen, mitä kypärä akustisesti tekee ja mitä se jättää tekemättä.
Suojaako moottoripyöräkypärä kuuloa?
Ei. Moottoripyöräkypärä on suunniteltu vaimentamaan törmäysenergiaa, ja sen mitattu melunvaimennus, noin 5–10 dB, on kuoren, vuorin ja poskityynyjen sivuvaikutus eikä akustinen ominaisuus. Siksi se ei laske tuulen melua maantienopeudessa kuulolle turvalliselle tasolle.
Katso, mitä ECE 22.06 oikeasti vaatii, niin aukko on ilmeinen. Standardi koskee iskunvaimennusta, kiinnitysjärjestelmän lujuutta, kuoren kulutuskestävyyttä sekä visiirin optiikkaa ja läpäisyä. Missään kohtaa valmistajaa ei pyydetä mittaamaan, kuinka paljon melua korvaan pääsee. Kypärä voi täyttää kaikki säädöksen kohdat ja silti päästää ajajan korville 90 dB(A) tai enemmän.
Sekaannus johtuu siitä, miltä kypärä kuulostaa paikallaan seistessä. Kun moottori on sammutettu ja istut pihalla, kokokypärä vaimentaa selvästi, ja tämä vaikutelma jää mieleen. Liikkeelle lähdettäessä kypärä ei enää toimi esteenä vaan alkaa tuottaa omaa melua, kun ilma kulkee kuoren ja visiirin reunan yli.
Kuinka paljon melua moottoripyöräkypärä todella vaimentaa?
Kokonaisuudessaan noin 5–10 dB, ja luku on alan arvio eikä sertifioitu arvo, koska mikään kypärästandardi ei vaadi melunvaimennuksen testaamista. Mikään valmistaja ei myöskään julkaise kypärälleen EN 352-2 -tyylistä vaimennuskäyrää, kuten korvatulppien valmistajan on tehtävä.
Kymmenen desibeliä kuulostaa paljolta, kunnes sitä vertaa lähteeseen. ISVR Consultingin, Southamptonin yliopiston tutkimusyksikön, mittaukset osoittavat, että tuulen aiheuttama melu ylittää moottorin melun noin 65 km/h:n nopeudesta alkaen ja että työkseen ajavien päiväaltistus ilman kuulonsuojausta voi usein ylittää 90 dB(A). Kun näin kovasta lähteestä vähennetään 10 dB, jäljelle jää edelleen taso, jolla kuulonsuojaus on tarpeen.
Käsittelemme tuulen melun tasoa kypärän sisällä nopeus nopeudelta omassa artikkelissaan, koska luvut ansaitsevat oman käsittelynsä. Kypärän kannalta olennaista on suppeampi kysymys: tekeekö pään ympärillä oleva kuori melulle mitään merkittävää sen jälkeen, kun melu on jo saapunut.
Miksi kypärä vaimentaa väärät taajuudet?
Koska kypärän vaimennus kasvaa taajuuden mukana, mutta tuulen melu painottuu matalille taajuuksille. Młyński ja kumppanit mittasivat kypärän vaimennusta koko kuuloalueella ja havaitsivat, että alle 250 Hz:n taajuuksilla vaimennusta ei ole käytännössä lainkaan. Yli 500 Hz:n taajuuksilla vaimennus kasvaa 8–9 dB oktaavia kohti ja nousee noin 30 dB:iin taajuudella 8 kHz, kun taas kypärän alla kuuluvan tuulen melun energia painottuu taajuuksille 250–500 Hz.
Käyrät kulkevat vastakkaisiin suuntiin. Kypärä toimii parhaiten ylimmillä oktaaveilla, joilla tuulen melussa on suhteellisen vähän energiaa, ja huonoiten matalilla ja keskitaajuuksilla, jotka rasittavat korvia moottoritieajolla. Ajajan kuulemaa melua käsittelevä akustinen tutkimus tuo esiin lisäongelman: kuorella on resonanssi lähellä 250 Hz:ä, aivan tuulen melun spektrin huipun kohdalla.
Puolalaistutkimuksessa on myös varauma, joka kannattaa toistaa: sen luvut ovat parhaan tapauksen arvoja. Vaimennus mitattiin ilman ilmavirtaa, joten luvut kuvaavat kypärää, joka estää ulkoisen äänilähteen ääntä, ei kypärää, joka selviytyy itse tuottamastaan turbulenssista maantienopeudessa. Todellisuudessa tulos voi olla vain huonompi.
Suojaavatko kokokypärät kuuloa paremmin kuin avokypärät?
Kokokypärä on korvalla hiljaisempi kuin avokypärä, koska leukaosa ja tiivis visiiri vähentävät ilman kulkureittejä, mutta hiljaisempi ei tarkoita suojattua. Kummallakaan tyypillä ei ole melumerkintää, ja kumpikin jättää suurelta osin koskematta kaistan 250–500 Hz, jolle tuulen energia painottuu.
| Kypärätyyppi | Mitä varten se on sertifioitu | Missä vaimennus on suurinta | Mikä jää suojaamatta |
|---|---|---|---|
| Kokokypärä | ECE 22.06: iskunvaimennus, kiinnitys ja visiirin toiminta. Ei melua koskevaa kohtaa | Yli 500 Hz:n taajuuksilla, 8–9 dB oktaavia kohti noin 30 dB:iin taajuudella 8 kHz | Tuulen melun kaista 250–500 Hz sekä kuoren resonanssi noin 250 Hz:n kohdalla |
| Avattava kypärä tai flip-front | ECE 22.06, testattu sekä avatussa että suljetussa asennossa. Ei melua koskevaa kohtaa | Sama nouseva käyrä, vähennettynä leukaosan saranasta vuotavalla äänellä | Sama kaista 250–500 Hz, ja lisäksi vuotoreitit saranassa ja tiivisteissä |
| Avokypärä tai jet-kypärä | ECE 22.06: iskunvaimennus ja kiinnitys, ei leukaosaa. Ei melua koskevaa kohtaa | Hyvin vähän, koska korvat ovat lähellä avointa ilmaa | Suurin osa korvaan tulevasta äänestä, sekä matalat että korkeat taajuudet |
| Mikä tahansa kypärä ja testatut korvatulpat | Törmäyssuoja kypärästä, vaimennus EN 352-2 -testatusta tulpasta | Matalilla ja keskitaajuuksilla, jotka kypärä jättää vaimentamatta, ja vaimennus kasvaa niiden yläpuolella entisestään | Mikään rakenteellinen osa ei jää, kun tulppa on oikean kokoinen ja istuu kunnolla |
Kypärän valinta muuttaa ongelman kokoa, mutta ei poista sitä. Ajaja, joka vaihtaa avokypärän hyvin tiiviiseen kokokypärään, parantaa mukavuutta aidosti. Se ei kuitenkaan muuta sitä, tarvitaanko kuulonsuojausta yli 65 km/h:n nopeudessa.
Kertooko SHARP-luokitus kypärän melusta?
Ei. SHARP, Britannian liikenneministeriön kypärien turvallisuusluokitus, antaa tähtensä törmäystestien perusteella: 32 iskua vähintään 7 näytteelle mallia kohti nopeuksilla 6, 7,5 ja 8,5 m/s. Melu, akustinen mukavuus ja ilmanvaihto eivät kuulu arviointiperusteisiin, joten tähtiluokitus ei kerro mitään siitä, kuinka kovaa kypärän sisällä korvassa on.
Tämä rajaus yllättää monet, jotka lukevat viisi tähteä viitenä tähtenä kaikessa. Kypärän melulle ei ole yleistä testistandardia, eikä valmistajalla ole velvollisuutta julkaista korvan kohdalla mitattua arvoa. Kun lehti kutsuu kypärää hiljaiseksi, se kuvaa yhden testaajan vaikutelmaa yhdellä pyörällä yhdellä tuulilasin korkeudella. Se ei ole mittaus, jota voisi verrata mallien välillä.
Käytä SHARPia siihen, mitä se mittaa: kuinka hyvin kypärä todennäköisesti suojaa kalloa onnettomuudessa. Melun osalta se on tarkoituksella vaiti, eikä hiljaisuus ole luokituksen puute vaan sen rajaus.
Voiko hiljaisemman kypärän kanssa jättää korvatulpat pois?
Ei voi. Southamptonin työssä havaittiin, että paremmat kaulatiivisteet ja visiiritiivisteet toivat 5–8 dB:n vähennyksen. Lisäksi parhaiten tiivistetty kypärä tarvitsi aktiivisen melunvaimennuksen, jotta tasoksi saatiin 70 dB(A) nopeudella 80 km/h ja 80 dB(A) nopeudella 115 km/h. Se kertoo, kuinka paljon suunnittelua vaaditaan, jotta kypärä on riittävän hiljainen yksinään.
Leukaliinat, korkeammat tuulilasit ja tiukemmat kauluksen tiivisteet toimivat siinä mielessä, että ne siirtävät lukemaa. Ne tulevat kuitenkin nopeasti tiensä päähän. Jos yli 90 dB(A):n tasosta vähennetään 8 dB, jäädään silti toiminta-arvojen yläpuolelle, ja rahaa on kulunut osiin, jotka auttavat vain siinä pyörässä, johon ne on asennettu.
Ajajat pitävät kypärää usein muuttujana, joka ratkaisee, tarvitaanko tulppia. Asian voi kääntää toisin päin. Kypärä ratkaisee, kuinka kova ajo on, ja korvatulppa ratkaisee, kuinka suuri osa siitä saavuttaa korvasi. Suojaus on vakio ja kypärä yksityiskohta.
Ylittääkö kypärän sisällä oleva melu työperäisen melualtistuksen rajat?
Voi ylittää. EU:n meludirektiivin 2003/10/EY mukaiset rajat on Suomessa annettu valtioneuvoston asetuksessa työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta (85/2006). Alempi toiminta-arvo on 80 dB, ylempi toiminta-arvo 85 dB ja altistumisraja-arvo 87 dB. Äänen huippupaineelle asetetut arvot ovat 112 Pa, 140 Pa ja 200 Pa, eli noin 135, 137 ja 140 dB(C). Kypärän alla korvan kohdalla päiväaltistuksen arvot voivat ylittyä jo tavallisella moottoritiematkalla.
Työelämän näkökulma on selvä. Työnantaja ei saa altistaa työntekijää yli 87 dB:n päiväkeskiarvolle, kun kuulonsuojaimen vaimennus on otettu huomioon. Tunnin moottoritie- tai maantieajo suuntaansa on kuitenkin suojaamattomalle ajajalle altistusta, joka voi ylittää tämän arvon. ISVR:n mittausten mukaan ammattiajajien päiväaltistus on usein yli 90 dB(A).
Jos ajat työksesi lähettinä, ajo-opettajana, poliisina, ensihoitajana tai ruokalähettinä, asetus ei ole vain vertaus. Se koskee sinua, eikä kypärä edistä sen noudattamista lainkaan, koska sillä ei ole luokiteltua vaimennusta, jonka voisi laskea mukaan.
Voiko kypärä vaikeuttaa liikenteen ja sireenien kuulemista?
Voi. Młyńskin tutkimuksen mukaan kypärän korkea vaimennus korkeilla taajuuksilla voi heikentää puheen erottuvuutta, eikä kypärä samalla suojaa kuuloa tuulen melulta. Ajaja häviää siis kahdesti: tuuli rasittaa kuuloa, ja sireenien, äänimerkkien ja moottorin äänten kuuleminen vaikeutuu juuri silloin, kun niitä tarvitsee.
Kyse on peittymisestä, ei estämisestä. Taajuusalueella 250–500 Hz pauhaava laaja-alainen melu nostaa kynnystä, jolla korva havaitsee mitään muuta samalla alueella. Lähestyvä sireeni, äänimerkki tai muutos oman moottorin äänessä hukkuu ilmavirran alle, ennen kuin kypärä on ehtinyt sitä vaimentaa. Kun taso on 90 dB(A) tai enemmän, tuuli on se, joka on sinun ja haluamasi tiedon välissä.
Kypäräpuhelinta käyttävät ajajat huomaavat tämän heti. Usein kerrotaan, että kuulokkeiden ääni on helpompi erottaa tulppien kanssa ja äänenvoimakkuutta voi laskea muutaman pykälän, koska tuulen pohjakohina on pienentynyt. Tulpat eivät lisää äänen selkeyttä, ne poistavat pauhun, joka peitti sitä. Moto+ ei valikoi ääniä: se vaimentaa kaikkia ääniä, korkeita eniten. Tuuli ja moottorin melu hiljenevät, ja tärkeät äänet kuuluvat edelleen, mutta hiljaisempina.
Voiko ajaminen kypärässä rasittaa kuuloa?
Suojaamaton ajaminen voi, eikä kypärä seiso ajajan ja tämän riskin välissä. McComben moottoripyöräilijöiden kuulonmenetystä käsittelevässä tutkimuksessa mitattiin keskimäärin 10,3 dB:n tilapäinen kuulokynnyksen muutos taajuudella 1 kHz vain tunnin ajon jälkeen vakionopeudella 80 mph (noin 129 km/h). Samassa työssä 246 moottoripyöräilijän pysyvä kuulokynnys oli 3,7 dB huonompi taajuudella 0,5 kHz ja 3,6 dB huonompi taajuudella 1 kHz kuin vertailuryhmällä.
Huomaa, mihin nämä muutokset osuvat. Ne keskittyvät taajuuksille 0,5 ja 1 kHz, lähelle kaistaa, jonka kypärä jättää rauhaan. Taajuuksien epäsuhta näkyy siis audiogrammissa eikä vain laboratoriokäyrässä. Ajon jälkeen korvissa soiva tai vaimea olo on merkki siitä, että kuulo on altistunut liialliselle melulle. Se laantuu yleensä itsestään. Jos soiminen tai kuulon heikkeneminen jatkuu, ota yhteys lääkäriin tai kuuloalan ammattilaiseen.
Pysyvät kuulokynnyksen muutokset kertovat, ettei toipuminen ole aina täydellistä, kun altistusta on takana vuosia.
Miltä täydellinen kuulonsuojaus moottoripyörässä näyttää?
Siinä kypärällä ja testatulla korvatulpalla on kummallakin oma tehtävänsä. Kypärä hoitaa törmäysenergian, mitä varten se on suunniteltu ja testattu. EN 352-2 -standardin mukaan testattu korvatulppa vaimentaa mitatusti matalia ja keskitaajuuksia, joihin tuulen melu painottuu ja joilla kypärä ei auta.
Tähän aukkoon Moto+ -korvatulppa on suunniteltu. Sen SNR on 24 dB, se on valmistettu lääketieteellisen luokan silikonista, ja matala profiili sopii korvakäytävään ilman ulkonevaa osaa. Näin kypärän poskityynyt painavat ulkokorvaa eivätkä tulppaa.
Jos haluat tarkat tiedot, kokovaihtoehdot ja testitulokset yhdestä paikasta, Moto+ -matalaprofiilikorvatulppien sivulla kerrotaan testattu vaimennus ja se, mihin tulppa on suunniteltu pitkillä ajoilla kypärän alla.
Jos vertailet tulppatyyppejä etkä pohdi, käytätkö tulppia lainkaan, vertailumme parhaista moottoripyöräkorvatulpista tuulen meluun punnitsee suodatettua silikonia, vaahtomuovia, yksilöllisiä valumuotteja ja korvanappeja vaimennuksen, kypärään sopivuuden, uudelleenkäytön ja ajokertakohtaisen hinnan perusteella.
Istuvuus on se osa, jonka ajajat aliarvioivat, ja se ratkaisee, kuinka suuren osan nimellisvaimennuksesta todella saat. Keskustelupalstoilla kierrätetään samaa asetuskuvaa joka kuukausi, koska tekniikka ei ole ilmeinen. Siksi kannattaa lukea, miten korvatulppia käytetään kypärän alla, ennen seuraavaa pitkää ajoa eikä sen jälkeen.
Kypärä on paras koskaan moottoripyörään kehitetty turvavaruste, ja sen testaus todistaa sen. Kuulo vain ei ole listalla asioista, joiden suojaamista siltä on vaadittu. Vaimennus, jonka se antaa, osuu ylimpiin oktaaveihin, vaikka tuulen melu on kaistalla 250–500 Hz, eikä laatikon SHARP-tähdistä kerrota kummastakaan mitään.
Käsittele siis nämä kaksi päätöstä erikseen. Osta kypärä törmäyssuojan, mukavuuden ja istuvuuden perusteella ja lisää sen jälkeen testattu tulppa, jotta melu, jota kypärä ei koskaan aikonut pysäyttää, ei pääse korviisi. Kuulo ei kasva takaisin. Ne ajajat, jotka suojaavat sitä nyt, kuulevat vielä hyvin kolmenkymmenen vuoden päästä.
