⏱️ Arvioitu lukuaika: 8 min
Tärkeimmät huomiot
Melun aiheuttama kuulonalenema muusikoilla on yksi alan hiljaisimmista ammattiriskeistä. Se ei yleensä ilmoita itsestään ennen kuin vaurio on jo syntynyt. Moni soittaja on kertonut avoimesti tinnituksesta, joka kertyi vuosien aikana lavalla, ja tinnitusfoorumeilla sama huoli toistuu jokaisen kovan illan jälkeen: yksi keikka, pieni soiminen, ja kysymys siitä, häviääkö se vai jääkö.
Vastaus riippuu usein vuosista, ei yhdestä illasta. Bollsen valmistaa uudelleenkäytettäviä korvatulppia musiikkiin, jotka laskevat treenikämpän ja lavan äänenvoimakkuutta turvallisemmalle tasolle. Musiikki kuuluu edelleen, vain hiljaisempana.
Mitä melun aiheuttama kuulonalenema muusikoilla tarkoittaa?
Melun aiheuttama kuulonalenema on pysyvä sensorineuraalinen kuulonalenema. Siinä kova ääni tuhoaa sisäkorvan simpukan aistisoluja eli karvasoluja. Solut muuttavat äänen värähtelyn hermosignaaleiksi, jotka aivot tulkitsevat musiikiksi, eikä kuolleita soluja kasva takaisin.
Muusikolla ongelma on toistuva altistus. Maailman terveysjärjestö WHO luettelee kovan melun yhdeksi kuulonmenetyksen merkittävimmistä syistä, ja riski kasvaa sekä äänen voimakkuuden että altistuksen keston mukana. Vaurio etenee hiljaa, joten moni huomaa sen vasta, kun puheesta on vaikea saada selvää meluisassa huoneessa.
Ovatko muusikot alttiimpia kuulonalenemalle kuin muut?
Kyllä, ja ero on selvä. Muusikot altistuvat kovalle äänelle työssään tuntikausia viikosta toiseen, ja se näkyy tutkimuksissa.
Järjestelmällisessä katsauksessa, joka siteeraa Di Stadion ym. meta-analyysia, kuulonalenemaa raportoitiin 63,5 %:lla pop- ja rock-muusikoista ja 32,8 %:lla klassisen musiikin esittäjistä taajuusalueella 3 000–6 000 Hz. Tutkimukset poikkeavat toisistaan, joten luvut kertovat suuruusluokasta eivätkä yksittäisen soittajan riskistä. Silti suunta on selvä: rock- ja pop-soittajilla kuulonalenemaa on havaittu eniten.
Siksi kuulotesti kannattaa tehdä ennen kuin oireita ilmenee. Audionomi mittaa lähtötason, ja sitä vasten muutokset huomaa ajoissa.
Kuinka kovasta äänestä kuulovaurio alkaa?
Kahdeksan tunnin altistus 85 dB:n tasolla on yleisesti tunnustettu raja, jonka jälkeen riski nousee jyrkästi. Työpaikkamelua koskeva direktiivi 2003/10/EY asettaa alemmaksi toiminta-arvoksi 80 dB(A), ylemmäksi toiminta-arvoksi 85 dB(A) ja altistumisrajaksi 87 dB(A).
Muusikon kannalta tärkein on 3 dB:n sääntö. Joka 3 dB:n nousu puolittaa turvallisen altistusajan, joten 88 dB:n taso on turvallinen puolet siitä ajasta kuin 85 dB ja 91 dB neljänneksen. Treenikämpässä ja lavalla taso voi ylittää rajan jo harjoituksissa, ennen kuin yhtäkään keikkaa on laskettu mukaan.
Elävä musiikki on vielä kovempaa. Jos haluat nähdä luvut, tutustu oppaaseemme siitä, kuinka kovaa konsertissa on desibeleinä, ja katso, mihin omat keikkasi sijoittuvat.
Voiko melun aiheuttaman kuulonalenemän korjata?
Ei. Kun simpukan karvasolut ovat tuhoutuneet, ne eivät uusiudu, joten melun aiheuttama kuulonalenema on pysyvä. Tämä on tärkein asia, jonka jokaisen muusikon kannattaa hyväksyä ajoissa.
Tilapäinen versio johtaa helposti harhaan. Tilapäinen kuulokynnyksen nousu, eli tukkoinen ja soiva olo kovan keikan jälkeen, voi palautua levossa. Toistuvat tilapäiset muutokset kuitenkin kasautuvat, ja WHO käsittelee kuulovauriota juuri tästä syystä kumuloituvana.
Onko tinnitus kuulonalenemän varoitusmerkki?
Usein on. Keikan jälkeinen soiminen, suhina tai korvien tukkoisuus kertoo, että kova ääni on rasittanut sisäkorvan karvasoluja. Toistuvat piikit viittaavat siihen, että rasitusta on kertynyt jo pitkään. Muusikoiden ei kannata pitää tinnitusta ammattiin kuuluvana asiana, jonka kanssa vain eletään.
Jos mietit, voiko konsertti aiheuttaa tinnitusta, vastaus löytyy oppaasta voiko konsertti aiheuttaa tinnitusta. Jos soiminen jatkuu yli vuorokauden tai kuulo tuntuu heikentyneen, hakeudu lääkäriin tai audionomille. Korvatulppa ei hoida jo syntynyttä vauriota, vaan vähentää altistusta.
Miten muusikko suojaa kuulonsa pilaamatta musiikkia?
Laske kokonaisäänenvoimakkuutta hyvin istuvalla passiivisella tulpalla sen sijaan, että tukkisit korvan vaahtomuovilla. Vaahtomuovi vaimentaa korkeat äänet voimakkaasti ja jättää musiikin tukkoiseksi, minkä vuoksi moni jättää tulpat pois ja ottaa riskin.
Passiivisen tulpan vaimennus ei koskaan ole täysin tasainen. Music SoundPRO:n vaimennus kasvaa taajuuden mukana, eli korkeat äänet vaimenevat eniten. Ääni ei ole studion tarkka kopio, mutta kuulet musiikin edelleen, vain hiljaisempana. Tärkeintä on, että kokonaistaso laskee vaaralliselta alueelta.
Music SoundPRO on passiivinen kaksilamellinen silikonitulppa, jonka vaimennus on SNR 24 dB. Se laskee 100 dB:n treenikämpän arviolta noin 76 dB:iin, alle 85 dB:n rajan. Tulppa laskee äänenvoimakkuutta eikä sulje sinua musiikin ulkopuolelle.
Istuvuus ratkaisee tiiviyden. Siksi tulpan koon voi valita korvakäytävän mukaan AR KI Tech -korvamittauksella, joka tehdään tekoälyn avulla kahden korvakuvan perusteella. Siitä on apua, jos tulppa on aiemmin tuntunut löysältä.
Miten kuulon suojaa koko uran ajan?
Ajattele vuosikymmeniä, älä yksittäisiä iltoja. Parinkymmenen vuoden ura on tuhansia tunteja altistusta, ja kuulonsa säilyttävät ne, jotka tekevät suojauksesta tavan jo alussa, kuten varakielten ja kapuloiden mukaan ottamisesta.
Tee lähtötason kuulotesti, pidä tulppapari jokaisessa keikkalaukussa ja anna korvien levätä, jos soiminen jää päälle. Kun olet valmis vertailemaan vaihtoehtoja, parhaat korvatulpat muusikoille -oppaassa käydään läpi istuvuus, vaimennus ja käyttötarkoitus.
Kuulonsuojaus ei tarkoita luopumista kovasta musiikista, vaan sen mahdollistamista pidempään. Vaurio on pysyvä ja kumuloituva, desibelilaskut eivät anna armoa, ja tulppa, jonka tuskin huomaat, vähentää altistusta joka keikalla. Käytä sitä jo tänä iltana.
