⏱️ Arvioitu lukuaika: 12 min
Tällä sivulla: Yleiskatsaus
Tärkeimmät huomiot
Aloita Suomen Ladusta. Sen yhdistyshausta löydät lähimmän jäsenyhdistyksen, ja tapahtumakalenterista näet tulevat sauvakävelylenkit paikkakunnittain. Monet yhdistykset järjestävät viikoittaisia yhteislenkkejä, joilla myös uudet kävelijät ovat tervetulleita. Lisäksi kansalaisopistot, kuntien liikuntapalvelut ja urheiluseurat järjestävät ohjattuja sauvakävelyryhmiä.
Monet ovat. Esimerkiksi Vantaan Latu ja Polku kertoo, että sen ohjatut sauvakävelyillat ovat maksuttomia eikä niihin tarvitse ilmoittautua, ja Turun Ladun viikoittaiset sauvakävelyt ovat kaikille avoimia. Kansalaisopistojen kursseilla ja ohjaajan vetämillä tekniikkakursseilla on yleensä maksu, jonka järjestäjä kertoo ilmoittautumisen yhteydessä.
Ei välttämättä. Kysy järjestäjältä etukäteen, tuodaanko sauvat itse vai saako niitä lainaksi. Osa ryhmistä pyytää ottamaan omat sauvat, osaan voi tulla ilman. Jos sinulla on jo säädettävät vaellussauvat ja kumisuojukset, ota ne mukaan ja pyydä ohjaajaa tarkistamaan pituus. Monella kurssilla käytetään varsinaisia sauvakävelysauvoja, joissa on erilainen hihna.
Mukavat lenkkarit tai kävelykengät, kevyet vaatekerrokset, joissa kädet pääsevät heilumaan, ja tuulen ja sateen pitävä kuorikerros. Vältä jäykkää ja paksua takkia, ota kylmällä käsineet ja pimeällä otsalamppu. Pieni vyölaukku tai kevyt reppu pitää molemmat kädet vapaina sauvoille, ja juomapullo kannattaa ottaa mukaan.
Voi. Perusasiat oppii itsekin rauhallisella ja tasaisella reitillä, ja moni aloittaa juuri niin. Muutama ohjattu kerta auttaa silti, koska vierestä katsova ohjaaja korjaa sauvojen pituuden, käsien heilunnan ja otteen paljon nopeammin kuin video. Moni aloittaa yksin ja lähtee ryhmään, kun laji alkaa maistua.
Kun hakukoneeseen kirjoittaa ”sauvakävely ryhmä” ja oman kaupungin nimen, tuloksena on sekalainen kokoelma yhdistysten sivuja, somen ryhmiä ja kurssiluetteloita, joista osa on vuosia vanhoja. Siitä on vaikea päätellä, mitkä lenkit ovat yhä käynnissä, kuka niitä vetää ja ovatko täysin aloittelevat tervetulleita.
Tämä opas selkeyttää asiaa. Kerromme, mistä Suomessa löytää sauvakävelyryhmän tai -kurssin, mitä ensimmäisellä kerralla yleensä tehdään, mitä mukaan kannattaa ottaa ja miten pääset alkuun, jos lähellä ei ole mitään. Jos vielä mietit, onko laji sinua varten, lue ensin oppaamme siitä, mitä sauvakävely on, ja palaa sitten tänne etsimään paikkaa kokeilla sitä.
Mistä löytää sauvakävelyryhmiä ja -kursseja Suomessa
Luotettavin lähtöpiste on valtakunnallinen verkosto, koska sen tiedot tulevat toimivilta yhdistyksiltä ja järjestäjiltä. Suomessa tärkeimmät reitit ovat Suomen Ladun jäsenyhdistykset, sauvakävelyn ohjaajat sekä kansalaisopistojen ja kuntien liikuntaryhmät.
Suomen Latu ja sen jäsenyhdistykset
Suomen Latu on maan suurin ulkoilujärjestö, ja sen sauvakävelysivun mukaan monet jäsenyhdistykset tarjoavat sauvakävelyä osana toimintaansa: yhteisiä lenkkejä, kursseja ja ulkoiluseuraa. Lähimmän yhdistyksen löydät Suomen Ladun yhdistyshausta. Yhdistyksen omilta sivuilta näet yleensä, mitä lajeja se järjestää ja kenelle voi soittaa tai lähettää viestiä.
Tulevat lenkit löytyvät järjestön tapahtumakalenterista, jossa tapahtumia voi rajata lajin mukaan. Jokaisesta tapahtumasta kerrotaan kokoontumispaikka, kellonaika ja järjestävä yhdistys, ja usein myös lenkin pituus ja tarvittavat varusteet. Kalenterista näkee nopeasti, järjestetäänkö omalla paikkakunnalla viikoittaisia sauvakävelyitä.
Sauvakävelyn ohjaajat
Tekniikan opettaa parhaiten koulutettu ohjaaja. Kansainvälinen sauvakävelyliitto INWA, joka perustettiin Suomessa vuonna 2000, kouluttaa sauvakävelyohjaajia, jotka opettavat tekniikkaa ja vetävät ryhmiä kuntoilun, terveyden tai yhdessäolon merkeissä. Liitolla on myös aktiviteettioppaita, jotka vetävät yhteislenkkejä mutta eivät opeta tekniikkaa. INWA:n jäsenluettelossa Suomea edustaa Nordic Walking Finland.
Monet Suomen Ladun jäsenyhdistykset kouluttavat myös omia ohjaajiaan. Turun Latu esimerkiksi kertoo etsivänsä uusia sauvakävelyn ohjaajia ja järjestävänsä heille koulutuksen. Ennen kurssille ilmoittautumista voit siis kysyä järjestäjältä, kuka ryhmää ohjaa ja millainen koulutus hänellä on.
Kansalaisopistot ja kuntien liikuntapalvelut
Kansalaisopistojen liikuntatarjonnassa on usein sauvakävelyä, ja kurssit ovat kaikille avoimia. Kansalaisopistojen valtakunnallisessa kurssihaussa voit hakea kursseja hakusanalla ja sijainnilla ja rajata tuloksia esimerkiksi viikonpäivän tai lukukauden mukaan. Kokeile hakusanaa ”sauvakävely” ja oman kuntasi nimeä. Myös monien kuntien liikuntapalvelut järjestävät ohjattuja ulkoliikuntaryhmiä, joten katso oman kuntasi liikuntaohjelma tai kysy suoraan liikuntatoimesta.
Urheiluseurat ja paikalliset porukat
Valtakunnallisten verkostojen lisäksi sauvakävelyä järjestävät urheiluseurat, kyläyhdistykset, työpaikkojen kerhot ja itsenäiset kävelyporukat puistoissa, rantareiteillä ja valaistuilla kuntopoluilla. Tällaiset tiedot muuttuvat usein, joten ota yhteyttä järjestäjään ennen kuin lähdet paikalle. Kysy, kuka lenkkejä vetää, ovatko aloittelijat tervetulleita ja missä ryhmä tarkalleen kokoontuu.
| Hakupalvelu tai verkosto | Mitä se tarjoaa | Miten mukaan pääsee |
|---|---|---|
| Suomen Ladun yhdistyshaku | Jäsenyhdistykset ympäri Suomea; monet järjestävät sauvakävelylenkkejä ja kursseja | Etsi lähin yhdistys ja katso sen toiminta yhdistyksen omilta sivuilta |
| Suomen Ladun tapahtumakalenteri | Tulevat sauvakävelytapahtumat ja yhteislenkit paikkakunnittain | Rajaa kalenteri lajin mukaan ja tarkista, tarvitaanko ilmoittautuminen |
| Kansalaisopistot | Ohjatut liikuntakurssit, joissa usein myös sauvakävelyä | Hae valtakunnallisesta kurssihausta ja ilmoittaudu opiston kautta |
| Kuntien liikuntapalvelut | Ohjatut ulkoliikuntaryhmät oman kunnan alueella | Katso kunnan liikuntaohjelma tai kysy liikuntatoimesta |
| Urheiluseurat ja paikalliset porukat | Itsenäiset sauvakävelyryhmät puistoissa, rannoilla ja kuntopoluilla | Ota yhteyttä järjestäjään ja varmista ajat sekä se, sopiiko ryhmä aloittelijalle |
Maksuttomat yhteislenkit: helppo tapa tehdä kävelystä tapa
Jos haluat ensin seuraa säännölliselle lenkille ennen kuin sitoudut kurssiin, yhdistysten yhteislenkit ovat hyvä paikka aloittaa. Ne eivät ole varsinaisia kursseja, mutta niillä pääsee joka viikko liikkeelle porukassa, ja monella lenkillä saa samalla vinkkejä tekniikkaan.
Vantaan Latu ja Polku järjestää ympäri vuoden ohjattuja sauvakävelyiltoja, joilla kävellään 4–7 kilometrin lenkki ja hiotaan tekniikkaa matkan varrella. Illat ovat maksuttomia, ja lopuksi venytellään. Yhdistyksen toisella viikkolenkillä sauvoja voi kysyä lainaksi etukäteen. Turun Ladun kaikille avoimiin sauvakävelyihin voi tulla ilmoittautumatta ja ilman sauvojakin, eikä osallistuminen edellytä jäsenyyttä. Aloittelijoille yhdistys suosittelee tiistaiaamupäivän lenkkejä, joiden alkuun kuuluu opastus. Ajat ja lähtöpaikat vaihtelevat, joten tarkista ne aina tapahtumakalenterista.
Jos lähellä ei ole ryhmää, voit perustaa sellaisen itse. Suomen Ladun Yhdessä kävely -sivulta voi ladata ohjaajan kortin, pienen tietopaketin kävelyryhmän käynnistämiseen, viestintään, pelisääntöihin ja turvallisuuteen. Kun viikoittainen lenkki on muuttunut rutiiniksi, tekniikkakurssi on luonteva seuraava askel.
Mitä ensimmäisellä sauvakävelykerralla tapahtuu?
Jokainen ohjaaja tekee asiat vähän omalla tavallaan, mutta aloittelijoiden kerta noudattaa yleensä samaa runkoa. Alussa jutellaan hetki liikkumisestasi ja kysymyksistäsi, ja sitten säädetään sauvat: ohjaaja katsoo pituutesi, asettaa sauvat järkevään aloituspituuteen ja näyttää, miten hihnat toimivat. Monessa ryhmässä lenkki alkaa lyhyellä verryttelyllä.
Sen jälkeen opetellaan itse liike, yleensä pienissä osissa tasaisella ja rauhallisella reitillä. Aluksi sauvoja usein laahataan perässä, jotta kädet löytävät luonnollisen ristikkäisen rytmin, vastakkainen käsi ja jalka yhtä aikaa, ennen kuin kärjet aletaan viedä maahan ja niiden kautta työnnetään taaksepäin. Ohjaaja kävelee vieressä ja seuraa aloittelijan tavallisimpia tottumuksia: sauvat viedään liian eteen, otetaan liian tiukka ote, askel venyy liian pitkäksi tai vartalo kallistuu eteenpäin.
Useimmiten kerta päättyy lyhyeen harjoituslenkkiin ja venyttelyyn. Älä huolestu, jos liike tuntuu kömpelöltä. Rytmi tulee toistojen myötä, ja siksi kurssit jakavat oppimisen usein useammalle kerralle. Vaiheittainen oppaamme sauvakävelyn tekniikasta käy läpi samat vaiheet, jos haluat lukea etukäteen.
Mitä ottaa mukaan ensimmäiselle kerralle
Tarvitset paljon vähemmän kuin ehkä luulet. Lyhyt muistilista riittää:
- Kengät: mukavat lenkkarit puistoihin ja kevyen liikenteen väylille tai pitävämpipohjaiset kävelykengät, jos reitti on mutainen tai epätasainen. Liukkaalla kelillä nastakengät auttavat.
- Vaatteet: kevyet vaatekerrokset yhden paksun takin sijaan, jotta kädet heiluvat vapaasti; tuulen ja sateen pitävä kuorikerros ja kylmällä käsineet.
- Pieni laukku: vyölaukku tai kevyt reppu pitää molemmat kädet vapaina sauvoille.
- Juomapullo ja otsalamppu: juotavaa etenkin pidemmälle lenkille ja otsalamppu pimeään aikaan.
- Sauvat, jos järjestäjä pyytää tuomaan ne: tarkista asia etukäteen.
Jos tuot omat sauvat, säädettävillä on helpointa aloittaa, koska sopiva pituus hakee paikkaansa muutaman kerran. Karkea lähtökohta on oma pituus senttimetreinä kerrottuna luvulla 0,68, ja Suomen Ladun nyrkkisääntö päätyy lähes samaan: oma pituus miinus noin 55 cm. Kyynärpään pitäisi olla noin suorassa kulmassa, kun kärki on maassa jalan vieressä. Vaellussauvojen pituusoppaamme selittää säännön tarkemmin.
Voiko sauvakävelyryhmään tulla vaellussauvojen kanssa?
Usein voi, mutta kerro siitä ohjaajalle etukäteen. Vaellussauvat kumisuojuksilla toimivat rennoilla lenkeillä poluilla ja puistoissa. Ero on hihnassa: vaellussauvassa on yksinkertainen rannelenkki, kun taas sauvakävelysauvoissa on hanskamainen hihna, joka pitää sauvan kiinni, kun avaat käden kehon takana. Kun tekniikka kehittyy, ohjaaja voi suositella koko liikettä varten sauvakävelysauvoja. Vertailemme rakenteita rehellisesti jutussamme sauvakävelysauvat vai vaellussauvat.
BOLLSEN tekee vaellussauvoja, ei varsinaisia sauvakävelysauvoja. Jos haluat yhden parin sekä maastoon että sauvakävelylenkeille lähipuistoon, suosittelemme Alpine Exploreria. Se on teleskooppinen alumiinisauva, joka painaa 247 g, säätyy välillä 95–135 cm, sopii 1,40–2 m pitkille käyttäjille, ja sen kahvat ovat EVA:ta. Pakkauksessa on vaelluskärki ja kumisuojus, joten voit vaihtaa mutaisen polun ja asfaltin välillä. Kokoon työnnettynä sauva on 65 cm pitkä, joten se kulkee auton tavaratilassa tai matkalaukussa eikä käsimatkatavaroissa. Laajemman kuvan sauvatyypeistä, materiaaleista ja oikeasta koosta saat oppaastamme vaellussauvojen valintaan.
Ei ryhmää lähellä? Näin aloitat omin päin
Jos hauista ei löydy mitään kohtuullisen matkan päästä tai lenkkien ajat eivät sovi sinulle, voit silti aloittaa. Valitse tasainen ja rauhallinen reitti, jonka tunnet hyvin, esimerkiksi puiston lenkki, rantareitti tai valaistu kuntopolku, jotta voit keskittyä käsiin etkä maahan. Lähiseudun kuntoradat ja muut julkiset liikuntapaikat löytyvät LIPAS-liikuntapaikkatietokannasta. Pidä lenkit aluksi lyhyinä, vaikkapa 20–30 minuutin mittaisina, pidä ote rentona ja katse edessä eikä maassa.
Pyydä kaveria kuvaamaan sinua sivulta muutaman sekunnin ajan: se on nopein tapa huomata, osuvatko sauvat maahan liian edessä. Jos kuljet jo maastossa sauvojen kanssa, oppaamme vaellussauvojen käytöstä käy läpi sauvoilla kävelyn perusteet epätasaisessa maastossa. Myöhemmin jo yksi tai kaksi ohjattua kertaa hioo sitä, minkä olet opetellut itse.
Näin pääset alkuun
Sauvakävelyryhmän löytäminen Suomessa on kolmen askeleen asia: katso Suomen Ladun yhdistyshaku ja tapahtumakalenteri sekä kansalaisopistojen kurssihaku, ota yhteyttä järjestäjään ennen ensimmäistä kertaa ja lähde liikkeelle mukavissa kengissä ja kevyissä vaatekerroksissa. Jos lähellä ei ole mitään, maksuton yhteislenkki, oma kävelyporukka tai muutama rauhallinen lenkki yksin ovat aivan hyvä alku. Loput tulee muutaman viikon harjoittelulla ja mieluiten mukavan porukan seurassa.
